Oma talo vai makuualusta? | Terveisiä marginaalista
”Kotini on linnani” ja ”Oma koti kullan kallis” viestivät sanontoina oman kodin tärkeydestä. Uskomusta ruokkivat suomalaiset aikakauslehdet, jotka esittelevät kulttuurihistoriallisesti arvokkaita taloja tai kuuluisien suomalaisten koteja. Suomessa asuessa tämä tuntui mitä luonnollisimmalta jutun aiheelta. Pitihän jostain saada mallia siihen, mitä kohden elämässään ponnistella.
Nykyään koti on meille siellä, missä oma rakas on. Sillä ei ole mitään tekemistä seinien tai huonekalujen kanssa. Suomen-osoitetta kysytään meiltä kuitenkin toistuvasti, sillä kukaan ei tahdo uskoa, että sellaista ei ole olemassa. Kulkurielämä on hunningolla olemista. Kirjoitamme virallisiin papereihin laiskuuttamme vain kaupungin ja maan nimen. ”Suomi on pieni maa”, toteamme, jos joku penää tarkempaa osoitetta.
Olemme nukkuneet reissun päällä mitä erilaisimmissa paikoissa: lentokentillä, bussiasemilla, rautatieasemilla ja kadulla. Makuualusta on näissä tilanteissa kätevä kapistus ja käy kodista, kun oma rakas on siinä vierellä. Alusta pehmentää, suojaa kylmältä ja siloittelee maaston epätasaisuuksia.
Taivaan alla taivasalla
Aina olosuhteet eivät suosi. Surkeimman reissuyömme vietimme Unkarissa, jossa jouduimme odottamaan yön yli seuraavaa bussia. Aseman odotussali suljettiin kymmeneltä illalla. Sää oli kurja, kylmä ja sateinen, eikä ympäristöstä löytynyt ensimmäistäkään hotellia. Katos sentään oli. Päivi kaivoi makuualustan ja makuupussin esiin, Santeri piti vahtia.
Osakassa, Japanissa matkustaessamme hotelleja oli tarjolla, mutta hinnat olivat yli 100 euroa yöltä. Kiitimme tarjouksesta ja majoituimme rautatieaseman ulkoseinustalle rinkkojen päälle nukkumaan. Turvallisempaa yösijaa olisi saanut hakea. Vastapäätä oli rakennustyömaa, jossa paiskittiin hommia vuorokauden ympäri. Lisäksi liikenne viereisellä, monikaistaisella tiellä oli vilkas melun kuitenkaan häiritsemättä. Vahtivuoroja ei tarvittu.
Muutaman korttelin päässä kymmenet japanilaiset pukumiehet sekä leninkeihin sonnustautuneet naiset yöpyivät samalla tavalla puomein aidatulla kadunkaistaleella. Rinkkojen sijasta heillä oli pahvinpaloja, pieniä retkituolia ja eväslaukkuja varusteinaan. Meille ei selvinnyt, odottivatko hekin aamun junaa, jonottivat lippuja megakonserttiin vai nauttivat hetkellisesti kulkurielämästä.
Aamulla rautatieasema avautui. Tilavassa invalidi-wc:ssä siistiytyminen kävi näppärästi ja olimme valmiita lähtemään aamiaiselle. Meille ei tullut mieleen mitään, mitä muuta olisimme tarvinneet. Eikä lähtiessä tarvinnut muistaa ottaa avainta mukaan, lukita ovea tai pelätä murtovarkaita.
PS. Makuualusta ei auta aivan kaikkeen. ISBN-numeron saaminen uuteen vapaaseen sähkökirjaan osoittautui mahdottomaksi ilman osoitetta. Myös Sanasto-korvaukset kirjojen lainauksista taitavat jäädä saamatta ilman suomalaisia verkkopankkitunnuksia.
Asiasanat: talo, makuualusta, kulkuri, kulkurielämä, hunninko, koditon, taivasalla, rinkka, rautatieasema, bussiasema, ISBN-numero, sähkökirja, Sanasto, verkkopankkitunnus, Unkari, Japani, Niigata, Suomi.
