GPS vai hyttyskarkotin? | Terveisiä marginaalista

Hyttynen kartalla Kun on kiire, ei ole varaa eksyä. Siksi GPS-paikannin on nykyihmiselle välttämätön hyödyke. Uudessa kaupungissa voi erehtymättä suunnistaa bisnestapaamiseen joutumatta taksikuskien harharetkien uhriksi. Lomalaisten taas ei tarvitse laitteen ansiosta haaskata kalliisti maksettua vapaa-aikaa päättömään hortoiluun.

Paikantaminen toimii myös toisin päin. Ranskassa on alettu myydä paikannuspalveluja vanhemmille. Ala-asteikäiset lapset kantavat mukanaan mötikkää, joka kertoo jatkuvasti heidän sijaintinsa. Psykologit ovat pohtineet, onko laite vaarallinen lasten mielenterveydelle. Kehittyykö itsetunto normaalisti, jos joku tarkkailee koko ajan? Samaa voi pohtia kansakunnan tasolla.

Me päätämme, koska haluamme olla kartalla. Paikantamisen välttäminen on vaikeaa, sillä monet webbipalveluista kertovat sisään kirjautuessa käyttäjänsä sijainnin. Olemme säätäneet palvelut niin, että tieto ei näy ulkopuolisille. Tämä ei tietenkään estä palveluntarjoajaa myymästä tietoa eteenpäin. Myös matkapuhelimet kielivät käyttäjänsä sijainnin kellon ympäri.

Pieni mutta kiusallinen

Internetin isoveljen lisäksi on toinenkin kiusallinen tarkkailija. Se on hyttynen. Hyttyset tappavat maapallolla toiseksi eniten ihmisiä. Ne levittävät muun muassa malariaa ja dengue-kuumetta. Vain ihminen on hyttystäkin vaarallisempi.

Ostimme Brasiliasta sähkökäyttöisen hyttyskoneen. Suhtauduimme vehkeeseen varautuneesti, sillä olimme todenneet karkotteet Suomessa hyödyttömiksi. Pistokkeeseen työnnettävä mötikkä hajustettuine pelletteineen osoittautui kuitenkin erinomaiseksi. Se kuumentaa sähkövirran avulla pelletin, joka vapauttaa ilmaan hyttyskarkotetta. Lämpötila on säädetty niin, että yksi pelletti riittää kaksitoista tuntia.

Yksikään hyttynen ei ole sittemmin kiusannut meitä sisätiloissa. Kannamme vehjettä mukana kuin suurta aarretta. Enää ei tarvitse suojautua moskiittoverkkojen alle tai pitää yöllisiä peijaisia inisevien pistelijöiden häätämiseksi.

GPS-paikantimesta ei ole meille vastaavaa hyötyä. Ilman reittisuunnitelmaa ei voi löytää perille eikä oman sijainnin tietäminen parin metrin tarkkuudella muuta mitään. Mutta miksi hyttyskoneita ei ole Suomessa tarjolla? Monen mökkeilijän lomasta tärvääntyy iso osa hyttysten hätistelyyn, kun hyttysillä ei ole kännyköitä, joiden avulla ne löytäisi koska tahansa.

Asiasanat: GPS, paikantaminen, paikannuslaite, suunnistaminen, ajo-ohjeet, ajaminen, kartta, reitti, hyttyskarkotin, hyttynen, mökki, Suomi, paikannuspalvelu.

Kommentit

  1. GPS on tosiaan aika vekkuli ja suosituksi tullut uusi vempele. Ompa näitä navigaattoreita parilta tuttavalta jo varastettukin. Ison veljen jatkuvaa seurantaa en tosiaan kaipaa. En itselleni enkä lapsellenikaan. En vaikka itse vetäisin sen isoveljen roolin.
    Nettijäljet paljastavat helposti ainakin kaupungin mistä sivulle saapuu. Ja IP:n perusteella vähän nörtimpi jo tarkentaa lähemmäskin.
    Google Analytics auttaa tässä.

    Hyttyskartotteesta. Eipä taida tuo mainitsemasi mainiosti toimiva karkoitin läpäistä EU:n vaatimuksia. Liian tehokas ja tappava lie.

    VastaaPoista
  2. Mainitsemiasi palveluja voi myös käyttää anonyymisti välityspalvelimien kautta, mutta se vaatii hieman virittelyä. Olisi järkevämpää, että oletusarvioisesti yksityisyyttä kunnioitettaisiin, myös valtioiden tasolla. On merkillistä, että vain harva tunnustaa haluavansa valvontaa, mutta siitä huolimatta kaikkea halutaan valvoa yhä enemmän.

    VastaaPoista
  3. Illan rauhaa. Ateenan taksit ovat ainakin drakma-aikaan kiskoneet turistilta (tai kuten ne itse sanovat, vieraalta, ksénos) jopa kymmenkertaisen hinnan. Asiakkaan, anteeksi vieraan, on hyvä ottaa mukaan sinne takapenkille navigaattori; olisi hyvä, jos se ihmekone osaisi kertoa myös matkan hinnan. - Ja vaikka osaisikin, ne taksikuskit osaavat käsitaikatemput: niinpä kuskille annettu 50 euron seteli menettää käden käänteessä lopusta strategisen nollan, niin että asiakas eli vieras, siis ksénos, eli tursti (joka sana osoittaa kreikkalaisen käyttämänä syvää halveksuntaa), saa kaivaa esiin vielä toisen setelin, ellei hän uskalla vaatia isoäänisesti paikalle turistipoliisia. Sellainenkin siellä on, on ainakin ollut.

    Hyvää vointia ja mahdollisimman suomalaista pikkujoulua kaikkialle.
    Juhani

    VastaaPoista
  4. Vieraanvaraisuus tunnetaan myös Brasiliassa. Siellä kannattaa pitää luku seteleistään ja muusta omaisuudestaan, etteivät ne häviä kysymättä isännille vastalahjaksi.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kirjatohtori kunnioittaa mielipidettäsi. Kommenttien sensurointi ja lähettäjien urkinta on estetty. Tervetuloa kommentoimaan!

Viikon suosituimmat

About Päivi Kannisto

Tietoja Päivi Kannistosta

Kuinka minusta tuli postikorttikirjailija?

Elokuva Siivoton juttu

Kirja-arvio: Mahdollinen saari (La possibilité d'une île) | Michel Houellebecq

Sähköpiano | Kurt Vonnegut

Superrikkaat ja rutiköyhät

Ranskalainen juusto

Tuoreimmat kuulumiset