GPS vai hyttyskarkotin? | Terveisiä marginaalista

Hyttynen kartalla Kun on kiire, ei ole varaa eksyä. Siksi GPS-paikannin on nykyihmiselle välttämätön hyödyke. Uudessa kaupungissa voi erehtymättä suunnistaa bisnestapaamiseen joutumatta taksikuskien harharetkien uhriksi. Lomalaisten taas ei tarvitse laitteen ansiosta haaskata kalliisti maksettua vapaa-aikaa päättömään hortoiluun.

Paikantaminen toimii myös toisin päin. Ranskassa on alettu myydä paikannuspalveluja vanhemmille. Ala-asteikäiset lapset kantavat mukanaan mötikkää, joka kertoo jatkuvasti heidän sijaintinsa. Psykologit ovat pohtineet, onko laite vaarallinen lasten mielenterveydelle. Kehittyykö itsetunto normaalisti, jos joku tarkkailee koko ajan? Samaa voi pohtia kansakunnan tasolla.

Me päätämme, koska haluamme olla kartalla. Paikantamisen välttäminen on vaikeaa, sillä monet webbipalveluista kertovat sisään kirjautuessa käyttäjänsä sijainnin. Olemme säätäneet palvelut niin, että tieto ei näy ulkopuolisille. Tämä ei tietenkään estä palveluntarjoajaa myymästä tietoa eteenpäin. Myös matkapuhelimet kielivät käyttäjänsä sijainnin kellon ympäri.

Pieni mutta kiusallinen

Internetin isoveljen lisäksi on toinenkin kiusallinen tarkkailija. Se on hyttynen. Hyttyset tappavat maapallolla toiseksi eniten ihmisiä. Ne levittävät muun muassa malariaa ja dengue-kuumetta. Vain ihminen on hyttystäkin vaarallisempi.

Ostimme Brasiliasta sähkökäyttöisen hyttyskoneen. Suhtauduimme vehkeeseen varautuneesti, sillä olimme todenneet karkotteet Suomessa hyödyttömiksi. Pistokkeeseen työnnettävä mötikkä hajustettuine pelletteineen osoittautui kuitenkin erinomaiseksi. Se kuumentaa sähkövirran avulla pelletin, joka vapauttaa ilmaan hyttyskarkotetta. Lämpötila on säädetty niin, että yksi pelletti riittää kaksitoista tuntia.

Yksikään hyttynen ei ole sittemmin kiusannut meitä sisätiloissa. Kannamme vehjettä mukana kuin suurta aarretta. Enää ei tarvitse suojautua moskiittoverkkojen alle tai pitää yöllisiä peijaisia inisevien pistelijöiden häätämiseksi.

GPS-paikantimesta ei ole meille vastaavaa hyötyä. Ilman reittisuunnitelmaa ei voi löytää perille eikä oman sijainnin tietäminen parin metrin tarkkuudella muuta mitään. Mutta miksi hyttyskoneita ei ole Suomessa tarjolla? Monen mökkeilijän lomasta tärvääntyy iso osa hyttysten hätistelyyn, kun hyttysillä ei ole kännyköitä, joiden avulla ne löytäisi koska tahansa.

Asiasanat: GPS, paikantaminen, paikannuslaite, suunnistaminen, ajo-ohjeet, ajaminen, kartta, reitti, hyttyskarkotin, hyttynen, mökki, Suomi, paikannuspalvelu.
Tunnisteet

Viikon suosituimmat

About Päivi Kannisto

Kuva
CV   |   Bibliography   |   Nomad and travel books   |   Travel blog   |   Photos   |   In Finnish Päivi Elina Kannisto (formerly Rantanen) PhD, PhD Born in Virrat, Finland in 1970 Päivi Kannisto and Santeri Kannisto got married in 2004 and embarked on their endless journey in Brazil. Prior to her career as a global nomad, researcher and writer, she worked in a variety of jobs including management consultancy. The couple have written altogether twelve published books in Finnish and English, both fiction and non-fiction . Santeri Kannisto worked with Open Source and founded the leading Finnish Open Source software house SOT Finnish Software Engineering Ltd in 1991. The company was known of Best Linux, SOT Linux ja SOT Office products. Santeri ran the company until October 2004.   Curriculum Vitae Experience Pr...
Lue lisää »

Trilogia Le grand cahier on kulttuuriskandaali | Agota Kristof

Kuva
Agota Kristofin timantti trilogia on joutunut Suomessa outoon valoon. Tarjolla on pelkkä johdanto, vaikkakin loistava sellainen. Kirjasarjan nerokkuus paljastuu kuitenkin vasta, kun kaikki kolme osaa on luettu. Agota Kristof on unkarilaissyntyinen, mutta nykyään Sveitsissä asuva ja ranskaksi kirjoittava kirjailija. Hänen maailmanmainetta niittänyt trilogiansa koostuu kirjoista Le grand cahier , joka on suomennettu nimellä Iso vihko (L'éditions du Seuil, Pariisi, 1986), La preuve eli Koe (1988) ja Le troisième mensonge eli Kolmas valhe (1991).
Lue lisää »

Helvetti | Dante Alighieri

Kuva
Tuskin mikään muu on kiehtonut ihmismieliä yhtä paljon kuin kuoleman jälkeinen elämä ja helvetti. Danten Jumalainen näytelmä on yksityiskohtaisuudessaan ainutlaatuinen tuonpuoleisen kuvaus, joka yltyy paikoin jopa riemukkaaksi ilotteluksi. Teoksen ensimmäisessä osassa Dante vaeltaa kärsimyksen kaupunkiin, kadotetun kansan joukkoon. Danten helvetti on kuin jättikokoinen tratti. Se on jaettu yhdeksään piiriin, joista kukin sijaitsee omalla jyrkänteellään. Tratin kärki on maapallon keskipisteessä ja sen kannen muodostaa maapallon päällinen osuus. Jokaisessa piirissä on paikka erilaisille synnintekijöille. Dante uskoi katolisen kirkon oppien mukaisesti seitsemään kuolemansyntiin, joita olivat viha, laiskuus, ylpeys, irstailu, kateus, mässäily ja ahneus.
Lue lisää »

Tuoreimmat kuulumiset

Kuva
Olen kirjoittanut viime vuosina enemmän elämäntaidon kirjoja kuin blogijuttuja tänne Kirjatohtoriin. Nykyään kirjoitan postikortteja maailmalta . Tuoreimmat kuulumiseni löytyvät matkablogistani , matkavalokuvista ja videoista . Terveisin, Päivi Kannisto
Lue lisää »

Lasikaupunki hämää ja harhauttaa | Paul Auster

Kuva
Austerin kirjat sisältävät tarinoita tarinoiden sisällä. Välillä kerronnassa on snobbailun makua, mutta monesti kirjailija onnistuu luomaan huikaisevia rinnakkaistodellisuuksia. Austerin New York -trilogian ensimmäisen osan avaa kirja City of Glass (1985, suomennettu nimellä Lasikaupunki .) Päähenkilö on Austerille mieleinen: kirjailija. Herra Quinn on eksistentialistinen sankari, joka ei tunne oloaan kotoisaksi omissa nahoissaan. Hän on itse asiassa mennyt vieläkin pidemmälle ja lakannut ajattelemasta itseään todellisena. Quinn elää dekkarihahmonsa, Max Workin, kautta, ensin kirjoissa, sitten myös arkielämässä. Minä olen sinä olet hän Kun herra Quinn saa puhelinsoiton, jossa kysellään Paul Auster -nimistä yksityisetsivää, hän ottaa miehen paikan. Tehtävänä on varjostaa miestä nimeltään Peter Stillman. Romaani edustaa postmodernismia, jossa merkityksiä ja identiteettejä rakennetaan ja puretaan. Minä olen sinä olet hän. Quinn on dekkarihahmo Max Workin lisäksi varjostamansa...
Lue lisää »

Kirja-arvio: Oikeus nautintoon (Plateformen) | Michel Houellebecq

Kuva
Oikeus nautintoon on Ranskassa mediaa taitavasti pyörittävän kirjailijan, Michel Houellebecqin, kolmas romaani. Se on provokatiivisesta maineestaan huolimatta säyseä kirja, jonka aiheina ovat länsimaisen kulttuurin rappeutuminen ja rakkaus. Plateformen (Flammarion, Pariisi, 2001. Suomennettu nimellä Oikeus nautintoon ) päähenkilö Michel on nelikymppinen, naimaton Ranskan kulttuuriministeriön virkamies, joka on hieman pihalla. Omien sanojensa mukaan hän on elänyt ja matkustanut liian vähän. Saatuaan perinnön hän lähtee Thaimaaseen seksimatkalle ja jättää Pariisin peep-showt taakseen. Hän näkee inspiroivassa ilmapiirissä seksiunia, saa yöllisiä siemensyöksyjä ja tulee naisen kanssa liian pian.
Lue lisää »

Kielitoimisto suosittaa lyhiksiä ja pyöröraikastinta

Kuva
Kuka enää osaisi kirjoittaa niin kuin pitää, ellei olisi Kielitoimistoa? Kielitoimistolla on tärkeä kansallinen tehtävä . Se vaalii oikeakielisyyttä ja suitsii vierassanojen invaasiota. Ensimmäiset muistikuvani instituutiosta liittyvät siihen, kun shortseista šortseista haluttiin tehdä lyhikset ja deodorantista pyöröraikastin . Sittemmin IT-alan termit tuottivat uusia, jännittäviä sanoja. Hiirestä esimerkiksi haluttiin paikanninrasia . Tiedätkö mikä on ikikieriö ? Vastaus löytyy lopusta.
Lue lisää »

Kiinalainen niukkuuspeli

Kuva
Mitä eroa on ohjelmoinnin ja kirjallisuuden kielillä? Aloitetaan pelaamalla tunnettua kiinalaista seurapeliä nimeltään niukkuuspeli. Kiinalaiset ovat tunnettuja peli-innostaan ja seurapeleistään. Mahjong lienee tunnetuimpia kiinalaisista ajanvietteistä. Miehet ja naiset kokoontuvat pelaamaan tätä kiehtovaa lautapeliä puistoihin tuntikausiksi ryystäen samalla teetä ja syljeskellen kadulle. Toinen kuuluisa ajanviete on niukkuuspeli. Se on ulkomaalaisenkin helposti opittavissa eikä vaadi erityisiä pelivälineitä. Syötä alla olevaan kenttään luku, paina ok-nappia ja odota tietokoneen vastasiirtoa. Kirjoita numero: Koodausta Kiinalainen niukkuuspeli oli ensimmäinen oppitunti, jolla Kirjatohtori aloitti perehtymisensä ohjelmoinnin saloihin. Ohessa osa koodia, jolla ohjelma toimii: <script language="JavaScript" type="text/javascript"> // <!-- Begin function niukkuuspeli () { $luku = Math.round(document.kirjalomake.Luku.value); if (!$luku) { a...
Lue lisää »

Suolatut säkeet

Kuva
Suomen ja suomalaisten diskursiivinen muotoutuminen 1600-luvulta Topeliukseen Kirja julkisuudessa   |   Lataa PDF   |   Vitriolic Verses. Summary in English   |   Päivi Kannisto kirjat Suolatut säkeet on väitöskirjani, joka käsittelee suomalaisuuden syntyä 1600-luvulta 1800-luvun lopulle. Suomalaisten halu kuulla itsestään on ollut ja on edelleen kyltymätön. Ulkomaalaisillekin esitetään jo kättelyssä kysymyksiä, joihin odotetaan tuttuja vastauksia tuhatjärvisen maan kauneudesta ja kansan rehtiydestä. Suolatut säkeet kysyy, miten tämä kaikkien hyvin tuntema suomalaisuuden merkitysaines on muotoutunut. Kirjassa mennään siis suomalaisuuden lähteille: selvitetään miten tieto Suomesta ja suomalaisista on tullut aikojen kuluessa mahdolliseksi, millaista tietoa näistä on tuotettu ja miksi. Tutkimuksessa ei katsota vain kolikon parempaa puolta. Se on kirja sinulle, jolle Suomi-kuva ei ole liian kallis. Nyt myös sähkökirjana Painetun kirjan kustansi ...
Lue lisää »

Tietoja Päivi Kannistosta

Kuva
CV   |   Tuotanto   |   Päivi Kanniston kirjat   |   UKK   |   Travel blog   |   In English Päivi Kannisto (ent. Rantanen) Kirjailija, tutkija, YTT, FT Syntynyt 1970 Virroilla Päivi Kannisto on väitellyt Tilburgin yliopistosta Hollannista (2014, turismitutkimus) ja Tampereen yliopistosta (1998, yleinen kirjallisuustiede). Kannisto on työskennellyt mm. Suomen Akatemian tutkijana, Radiolinjan Content Managerina ja liikkeenjohdon konsulttina CLC Oy:ssä erityisalanaan asiakkuudenhallinta ja strategiat. Päivi ja Santeri Kannisto avioituivat lokakuussa 2004 ja päättivät irrottautua oravanpyörästä. Tästä alkoi uusi ura globaaleina nomadeina ja kirjailijoina. Kannistot ovat Suomesta lähtönsä jälkeen kiertäneet rinkat selässään maailmaa. Santeri Kannisto tunnetaan avoimen lähdekoodin pioneerina. Hän perusti vuonna 1991 Suomen johtavan avoimen lähdekoodin ohjelmistotalon, SOT Oy Suomen Ohje...
Lue lisää »