Ylpeästi amerikkalainen

Kirja-arvio: Terrence McNallyn näytelmä Bringing It All Back Home (1969) on hulvatonta Vietnamin sodan kritiikkiä.Terrence McNallyn näytelmä Bringing It All Back Home (1969) on hulvatonta Vietnamin sodan kritiikkiä. Se on edelleen ajankohtainen lukee sen sitten Irakin sodan tai amerikkalaisen yhteiskunnan kritiikkinä.

Näytelmä kertoo amerikkalaisesta perheestä, joka odottaa vanhinta poikaansa, Jimmyä, kotiin sodasta. Ensimmäinen kohtaus on kuin nuorisokomediasta. Perheen murrosikäinen tytär ja poika torailevat ja paljastavat perheidyllin taakse kätkeytyvät tabut: huumeet, homoseksuaalisuuden, vapaan rakkauden, abortit ja terapiakäynnit. Yhtäkkiä ovikello soi ja kynnyksellä seisoo kaksi miestä puisen arkun kanssa. Jimmy on kotona.

Sodassa mieskunto mitataan

Alkaa irvokas ruumiinvalvojaiskohtaus. Jokainen puuhaa omiaan. Sisarukset muistelevat vainajan silmien väriä, veli kysyy onko sisar käyttänyt LSD:tä, äiti ei kuule mitään, sillä hän on pyörillä kulkevassa hiustenkuivauslaitteessa ja huutaa vähän väliä "I'm in the dryer". Kun isä tulee kotiin, hän ojentaa poikaansa siitä, että tämä tanssii siskonsa kanssa. Piti olla mies kuten Jimmy, joka oli miehisin mies, jota yhdelläkään isällä saattoi olla - olihan hän sotasankari.

Kesken kaiken Jimmy nousee ylös arkussaan ja puhuttelee yleisöä. Hän oikoo perheensä esittämiä käsityksiä kuolemastaan, joka ei suinkaan ollut nopea ja tuskaton. Eikä hän liioin ymmärrä, mitä vanhemmat tarkoittavat miehisimmällä tai isänmaallisimmalla pojalla. McNally näyttää, että arkiset totuudet kyseenalaistetaan usein vasta sitten kun on jo myöhäistä. Jimmykin pohtii ensimmäistä kertaa, miltä elämä ja kuolema tuntuvat ja vastaa, ettei tiedä: "I'd never really thought about what being alive meant, so now it's kind of hard to compare the two."

Hädässä vanhat mantrat tutaan

Ovikello soi jälleen ja paikalle kiitää mustan tv-kanavan toimittaja haastattelemaan perhettä kello kuuden uutisiin. Perhe esittää taas lohduttavan mantran tavoin näkemyksiään Jimmyn nopeasta ja tuskattomasta kuolemasta, sankaruudesta, isänmaallisuudesta, miehisyydestä. Toimittajan kysymys sodan moraalista saa aikaan ikävää levottomuutta, mutta se kuitataan nopeasti. Eiväthän tosiamerikkalaiset koskaan kysyisi moista.

Miss Horne (the reporter): Is this a moral war?
Son: Don't look at me.
Daughter: I'm just in high school.
Father: Real men don't ask questions like that.
Son: She's not a man.
Mother: Neither do real Americans.

McNally herkuttelee klisheillä amerikkalaisuudesta ja siinä samalla länsimaisesta, yhä amerikkalaistuvammasta kulttuurista. Kiireisellä ja pinnallisella elämäntyylillä vältetään kohtaamasta elämän peruskysymyksiä. Tytär esittää kesken haastattelun iloisesti cheerleader-numeroitaan ja perhe ihailee spagaatteja. Sitten alkaa yltiöisänmaallinen suitsutus Amerikan vuoksi vuodatetuista ylpeistä kyyneleistä. Jimmyhän kuoli amerikkalaisena, amerikkalaisten arvojen puolesta: "If people like Jimmy don't die for the American way of life there won't be an American way of life."

Kun toimittaja oikoo käsityksiä Jimmyn kuolemasta, isä hermostuu ja nimittää tätä häiriköksi. Idylli ja illuusio särkyvät, mutta vain hetkeksi."Communist propaganda" isä tokaisee ja lähtee keilaamaan. Hän teroittaa vaimonsa mieleen vanhat tutut ja lohduttavat mantrat: "Just remember your own word, mother. You're proud your son died as a man. They can't take that away from us. You got that? Say it: I'm proud of my son. (--) Just keep saying that to yourself over and over. Pretty soon you'll feel better. I bet you're not even awake when I get home."

Perhe tuudittautuu takaisin rauhalliseen päiväuneen. Miksi vaivata mieltään enempää? McNally osuu kritiikissään syvälle amerikkalaisuuden sisimpään taitavasti crazy-huumorin keinoin. Kitkerät palat on helpompi ottaa vastaan liioitellussa, mutta kuitenkin tunnistettavassa muodossa, jossa syyttävä sormi ei osoita suoraan kenenkään.

McNallyn teoksia on esitetty niin näyttämöillä kuin televisiossakin. Suomessa hänen tunnetuin teoksensa lienee yhdessä David Yazbekin kanssa kirjoitettu Full Monty eli Housut pois.

Asiasanat: Terrence McNally, Bringing It All Back Home, Vietnamin sota, kritiikki, Irakin sota, tabut, amerikkalainen kulttuuri, arvot.

Viikon suosituimmat

Ranskalainen juusto

Tuoreimmat kuulumiset

About Päivi Kannisto

Uusi äänikirja: Elämäni nomadina

Suolatut säkeet

Vapaana elämisen taito

Epätoivottu mainonta | Kirjallisuus ja tuotesijoittelu

Elämäni nomadina

Superrikkaat ja rutiköyhät