Kadonnut käsikirjoitus
Kirjoitin väitöskirjani uudelleen kymmenen vuoden tauon jälkeen. Halusin julkaista sen sähköisesti, mutta tiedosto ei ollutkaan enää tallella.
Levyke oli joko kadonnut lukuisissa muutoissa tai sitten päätynyt väitöksen jälkeen roskikseen kun ajattelin, että tähän en tasan enää palaa. Silloin oli nimittäin kiire karistaa suojatyöpaikaksi sättimäni Akatemian pölyt jaloista ja suunnistaa oikeisiin töihin.
Kysyin tiedostoa myös kirjan kustantajalta, mutta ei sitä löytynyt sieltäkään. Koska sopimuksemme ei estänyt sähköistä julkaisua, päätin tehdä sen vaikka käsityönä. E-kirjana Suolatut säkeet kun olisi paremmin tutkijoiden ja suomalaisuuden historiasta kiinnostuneiden ulottuvilla.
Painetusta bittivirraksi
Tekstin uudelleen kirjoittaminen koneelle oli hidasta etenkin tarkkuutta vaativien ala- ja lähdeviitteiden osalta. Uurastus toi elävästi mieleen väitöstä edeltäneet, usein adrenaliininkäryiset tunnelmat - vallankin sen, kun käsikirjoitus palasi kahden täysin vastakkaisen esitarkastuslausunnon jälkeen takaisin työpöydälleni. Koska en ollut lukenut kirjaa väitöksen jälkeen, sen kirjoittaminen oli kuitenkin oivallinen tapa palauttaa asiat mieleen. Tai näin ainakin motivoin itseni kymmenien tuntien urakkaan.
Tässä kadonneessa tiedostossa oli onneksi kyse painetusta teoksesta. Julkaisemattoman käsikirjoituksen katoaminen lienee kirjailijoiden peloista pahimpia. Henrik Ibsenin näytelmässä Hedda Gabler tästä kirjailijan alitajunnasta kumpuavasta kauhuskenaariosta tulee ratkaiseva juonenkäänne. Vasta avioitunut, mutta aviomieheensä jo pettynyt Hedda yrittää auttaa tätä tutkijanuralla eteenpäin hävittämällä kilpailijan hengentuotteen. Alkuperäinen ja ainoa käsikirjoituskappale korventuu rivosti takkatulessa. Tarina on suorastaan hyytävä kateuden, mustasukkaisuuden ja muista piittaamattoman kunnian- ja rahanhimon kuvauksessa.
Sama aineen katoamisen laki vallitsee nykyään bittimaailmassa. Kuten Santeri tapaa sanoa: "Tarvitaanko heti ja helposti vai tehdäänkö tietokoneella?" Hän poisteli taannoin koneemme työpöydältä ylimääräisiä tiedostoja ja hävitti siinä samalla parin käsikirjoituksen viimeiset versiot työllistäen minut korjauksien uudelleen tekemisellä.
Bittivirrasta populaaritieteeksi?
Suolatut säkeet on nyt siis saatavana vapaasti e-kirjana. Saattaa olla, että kirjoitan siitä myös popularisoidun laitoksen ilman tieteellisiä koukeroita ja kommervenkkejä laajemman yleisön tarpeisiin. Tämä oli toinen motiiveistani saattaa teksti sähköiseen muotoon. Jos sinulla on ideoita tämän uuden kirjan suhteen tai haluaisit auttaa kommentoinnissa tai käännöksen tekemisessä englanniksi, otathan minuun yhteyttä sähköpostitse.
Näyttää siltä, että tästä väitöskirjasta sukeutuu uusine juonenkäänteineen sittenkin sellainen akateemisten piirien ihannoima elämäntyö, jota tekijä työstää ja uuttaa vuosikymmeniä. Olkoonkin, että hieman takaperoisesti valmistumisen jälkeen.
Kaikki kirjat, jotka Päivi Kannisto on kirjoittanut.
Asiasanat: e-kirja, käsikirjoitus, Suolatut säkeet, väitöskirja, suomalaisuus, historia, Henrik Ibsen, Hedda Gabler.
