Tekstit

WSOY:n Jokapiraatinoikeus | Nettisensuuri

Kuva
Tohtorska Santeri kunnostautui lukemalla Jokapiraatinoikeuden . Tässä hänen arvionsa mediaseksikästä aihetta käsittelevästä kirjasta. Jokapiraatinoikeus (WSOY, 2010) oli minulle ensimmäinen loppuun saatettu lukukokemus sitten vuoden 2004. Kirja oli iloinen yllätys. Se oli sujuvaa luettavaa, herätti ajatuksia ja muistutti menneistä tietoteknisistä intohimoista . Kirjassa käsiteltiin osuvasti suomalaista oikeusjärjestelmää ja tekijänoikeuslain vaikutuksia. Tietotekniikan, avoimen lähdekoodin ja talouden osalta sen sijaan jäi toivomisen varaa. Lataamisen lähteillä Kirja alkaa tekijänoikeuksien synnystä ja historiasta, mikä oli mielenkiintoista luettavaa. Asian olisi voinut esitellä vieläkin laajemmassa kontekstissa yhdessä nettisensuurin ja kansalaisvapauksien kaventamisen kanssa. Verkkolataajien ja nettikirjoittajien vainoaminen kielii epäluottamusyhteiskunnasta , jossa jokainen on syyllinen kunnes toisin todistetaan. Tarina juoksi jouhevasti ja verkkolataamisen rinnastaminen j

Kundun ja elämäkerran ohjaamisen ongelma | Martin Scorsese

Kuva
Dalai-lamasta kertovaa elokuvaa vaivaa tyypillinen elämäkertojen ongelma. Ne kunnioittavat kohdettaan liikaa kertoakseen mielenkiintoista tarinaa. Elokuva Kundun Vuosi 1997 Ohjaaja Martin Scorsese Pääosissa Tenzin Thuthob Tsarong, Gyurme Tethong, Tulku Jamyang Kunga Tenzin, Tenzin Yeshi Paichang, Tencho Gyalpo, Tsewang Migyur Khangsar, Robert Lin. Maa Yhdysvallat Genre Draama, elämäkerta Käsikirjoitus Melissa Mathison Suomessa Saatavana DVD:llä Kundun (1997) seuraa 14:nnen Dalai-laman elämää taaperosta maanpakoon. Elokuva keskittyy lapsuus- ja nuoruusvuosiin, jolloin Dalai-lama hallitsi vielä Tiibetiä. Vaikka valinta tuntuu poliittisesti korrektilta, kiinalaisviranomaiset vastustivat elokuvaa. Se kiellettiin Kiinassa ja ohjaaja ja käsikirjoittaja saivat matkustuskiellon maahan. Scorsese on tasapainotellut erilaisten intressien välissä, mikä näkyy siinä, että elokuva välttää kannanottoja ja painottuu visuaalisuuteen. Elokuvan huikeat näkymät on kuvattu Atlas -studio

Säästäväisyys on nyt syntiä

Kuva
Suomi on muiden EU-maiden mukana palkitsemassa Kreikkaa tuhlaavaisuudesta. Syyt päättömältä näyttävään toimintaan löytyvät työllisyydestä ja koroista. Keskustelu Suomen takaaman lainan järjestämisestä Kreikalle kulminoituu kysymykseen: onko tunnettu riski parempi kuin tuntematon? Tunnettua riskiä edustaa se, että Kreikka käyttää vanhaan malliin myös avustusrahat eikä mikään muutu. Tuntematon riski taas on se, että jos apua ei anneta, muita EU-maita saattaa kaatua Kreikan imussa. EU-alueen työttömyys voi lisääntyä ja mahdollinen pankkikriisi nostaa korkotasoa ja syöstä EU-maat uuteen lamaan. Valitse oikea vastaus vääristä vaihtoehdoista Valtiovarainministeri Kataisen mukaan Suomella on valittavanaan vain kaksi vaihtoehtoa: Kataisen mukaan valittavana on joko Kreikan tukeminen erittäin tiukoin kriteerein tai hyppääminen tietoisesti kylmään, pimeään tuntemattomaan, kirjoitti Helsingin Sanomat . Kataisen tueksi lehdessä esitettiin tukipäätöstä puoltavia heittoja suomalaisee

Minimalismia kylpyhuoneessa Toussaint'n tapaan

Kuva
Jean-Philippe Toussaint on belgialainen kirjailija ja elokuvaohjaaja. Hänen ensimmäinen romaaninsa kertoo päähenkilöstä, joka muuttaa kylpyhuoneeseensa asumaan. La salle de bain (Les éditions du minuit, Pariisi, 1985. Suomennettu nimellä Kylpyhuone .) -romaania saattelee Pythagoraan lause: hypotenuusan neliö on sivujen neliöiden summa. Tarina jakaantuu matemaattisen lauseen mukaisesti kolmeen lukuun. Ensimmäisessä luvussa päähenkilö muuttaa Pariisissa kylpyhuoneeseensa. Toisessa luvussa hän matkustaa Venetsiaan ja sulkeutuu siellä hotellihuoneeseen. Kolmannessa luvussa tarina sulkeutuu takaisin Pariisin ammeeseen. Päähenkilön elämää ohjaava kaava ei muutu. Toinen, maisemiltaan poikkeava jakso, ennakoidaan alku- ja loppuluvuista. Lempeästi heikkouksista Kylpyhuone on erinomainen esimerkki siitä, miten ulkoisesti vähäeleisestä tarinasta voi saada paljon irti. Toussaint'n tyyli on kurinalainen ja minimalistinen, mutta ei suinkaan tylsä. Päähenkilön numeroidut ja krono

Everybody Says I Love You | Woody Allen

Kuva
Woody Allenin musikaali on korkean tason romanttinen leikki, joka on täynnä kauneutta, kepeyttä ja komiikkaa. Elokuva Everybody says I love you/Kaikki sanovat: I love you Vuosi 1996 Ohjaajat Woody Allen Pääosissa Alan Alda, Woody Allen, Drew Barrimore, Lukas Haas, Goldie Hawn, Gaby Hoffmann, Natasha Lyonne, Edward Norton, Natalie Portman, Julia Roberts, Tim Roth, David Ogden Stiers. Maa Yhdysvallat Genre Komedia, musikaali Käsikirjoitus Woody Allen Suomessa Saatavilla DVD:nä Everybody says I love you (1996, suomennettu nimellä Kaikki sanovat: I love you ) on loistava hyvän tuulen elokuva, joka ei epäröi leikitellä romantiikan kliseillä. New Yorkissa on kevät, kukat ja puut kukkivat, kesäisesti sonnustautuneet parit kuhertelevat. Tarinan keskiössä on onnellinen neljän lapsen uusperhe, jossa nuoret ihastuvat, rakastuvat, eroavat ja ihastuvat uudelleen. Woody Allen on mukana kertoja–päähenkilö DJ:n (Natasha Lyonne) Pariisissa asuvana Joe–isänä, jolla on lämpimät välit e

Valehtele ja vaikuta | Eufemismit

Kuva
Miten umpirehelliset valehtelevat? Ota oppia vaalirahakeskustelusta, korruption ja eufemismien Fort Knoxista. Poliitikot ovat kunnostautuneet selityksillä kuin doupatut huippu–urheilijat rimanalituksen jälkeen. Harva tunnustaa valehdelleensa, kun asian voi ilmaista niin monella muullakin tavalla. Eufemismien käytön kärkisijoista kilpailee pääministeri Matti Vanhanen, joka on kärsinyt mm. lukuisista muistinmenetyksistä. “Puhun totta, kaikkea ei voi muistaa”, pääministeri sanoi Uuden Suomen mukaan. Unohtamisen eufemismin huono puoli on se, että puhujasta muotoutuu kuva huolimattomana, välinpitämättömänä, ylimielisenä ja jopa dementoituneena. Nämä tuskin ovat ominaisuuksia, joita kansa odottaa edustajiltaan. Viisaampaa on teeskennellä naiivia ja tietämätöntä. Tähän niin sanottuun Faux Naïf –rooliin tukeutuvat yleismiesjantuset, jotka esiintyvät eri alojen asiantuntijoina perehtymättä niistä yhteenkään. Naiivina esiintymisellä välttää asiantuntijan vastuun, jos lausunnot eivät aiva

The Breast eli Rinta | Philip Roth

Kuva
Rothin metamorfoositarinassa Kafkaan ja Gogoliin erikoistuneesta kirjallisuustieteen professorista tulee tissi. The Breast (Vintage, 1972. Suomennettu nimellä Rinta .) alkaa laimenneen suhteen kuvauksena. Professori David Kepesh on huolissaan siitä, ettei halua enää kumppaniaan. Sitten halu tulee yhtäkkiä takaisin ennen kokemattoman voimakkaana ja samalla tapahtuu jotain odottamatonta: Kepeshistä tulee tissi. Kepesh kokee uudessa olomuodossaan voimakkaita seksifantasioita ja uusia nautintoja, mutta ei uskalla heittäytyä niihin. Häntä vaivaa se, mitä muut ajattelevat ja näkeekö joku, sillä hän ei halua muuttua groteskiksi pilaksi. Kepesh etsii selityksiä tilalleen: onko hän tullut hulluksi, näkeekö hän unta vai onko syypäänä tutkimuskohde? Rothin tarinan voi nähdä kunnianosoituksena Kafkalle ja Gogolille tai kirjailijan näppäryyden todistavana sormiharjoituksena. Kiistämättä se on myös valtikan ojennus miehen feminiiniselle, kätketylle ja usein hävetyllekin puolelle. Tarinan