Tekstit

Onko Suomi Euroopan Somalia?

Kuva
Mitä yhteistä on Suomella, Ambomaalla, Kreikalla ja Somalialla? Kaikki painivat globaalissa kilpailutaloudessa samassa sarjassa. Isänmaallisuus ruokkii kilpailuhenkeä. Suomessa kansallistuntoa pidetään yllä perinteisellä keppi–porkkana –menetelmällä: 1) ylistämällä maamme edistyksellisyyttä ja onnekasta osaamme hyvinvointivaltion jäseninä ja 2) harjoittamalla kansallista itseruoskintaa. Itseruoskinnassa taloudelliset nokkamiehet haukkuvat maan pataluhaksi tarkoituksenaan saada poliittinen johto ja virkamiehet muuttamaan lainsäädäntöä, verotusta tai käytäntöjä oman mielensä mukaisiksi. Poliittinen johto puolestaan haukkuu kansaa saadakseen sen sisuuntumaan ja tekemään kovemmin töitä eliitin hyvinvoinnin eteen. Alkuvuonna ruoskinnan retoriikkaa on hallinnut eri maiden keskinäinen vertailu. "Suomi on vaarassa jäädä kierrätyksen Ambomaaksi" , otsikoi Kauppalehti. Toinen otsikko samaisesta lehdestä kuuluu: "Puttosen painajainen: Suomi on uusi Kreikka" . Me ja n

Italopoikien ahdistus | Martin Scorsese

Kuva
Scorsesen ensimmäinen pitkä ohjaustyö on amerikanitalialaisten teinipoikien pullistelua, jota varjostaa katolinen syyllisyyden taakka. Elokuva Who's That Knocking At My Door/I Call First/Kuka kolkuttaa ovelleni Vuosi 1967 Ohjaaja Martin Scorsese Pääosissa Zina Bethune, Harvey Keitel, Lennard Kuras, Michael Scala, Wendy Russel Maa Yhdysvallat Genre Draama Käsikirjoitus Martin Scorsese Suomessa Saatavana DVD:llä Mustavalkoinen Who's That Knocking On My Door (1967, suomennettu nimellä Kuka kolkuttaa ovelleni ) elokuva alkaa enteellisesti. Italialainen perheenäiti valmistaa calzzonea nakuttavan musiikin tahdissa ja tarjoilee uunituoreen pizzan pöydän ääressä odottaville lapsille. Äiti-keskeisestä kulttuurista löydetään muitakin kliseitä. Tummatukkaiset, itsestään epävarmat italopojat näytetään pian kiskomassa viiniä ja kaljaa ja nahinoimassa kadulla hormonihyökkäyksen kourissa. Sisätiloissa kamera kiertää mauttomissa, muovisissa neitsytmarioissa ja ristiinnaulit

Kirjatohtori esiintyy tänään TV:ssä

Kuva
Viime syksynä tv-kuvausryhmä vieraili luonamme Etelä-Ranskassa. Työn alla oli Tuomas Enbusken ideoima dokumenttisarja Lamastalgia. Tohtorska Santeri ja minä esiinnymme sarjan viimeisessä osassa, joka esitetään tänään perjantaina 2.4.2010. Lamastalgia kertoo edellisen laman sukupolvikokemuksesta. Sarjassa peilataan taloudellisen romahduksen aiheuttamia tuntoja ja ilmiöitä. Santerin näkökulmana ovat ohjelmistoyrittäjyys ja vuosituhannen vaihteen it-kupla. Minä näyn ruudulla rekvisiittana mm. kirjoittamassa tietoverkkotrilleri Takaporttia . Meille kuvauspäivä oli viime vuoden harvoja kalenteriin merkittyjä tapahtumia ja muistutti oravanpyörästä, josta lähdimme vuonna 2004. Samassa jaksossa esiintyvät myös Timo Jutila, Mato Valtonen ja Alex Nieminen. Lamastalgia 8/8 esitetään YLE Teema -kanavalla kaksi kertaa: Ensiesitys perjantaina 2.4.2010 klo 21.00 Uusinta sunnuntaina 4.4.2010 klo 14.45 Ohjelma ei ole tällä tietoa tulossa nettijakeluun Ylen Areenaan. Santerin ja SOT:n tarin

Klikkaa itsellesi hyvää onnea

Kuva
[ Click Here For Good Luck ] Tutustuimme Kambodžassa hyvää onnea tuottaviin esineisiin ja kuvioihin. Tohtorska Santeri on kehittänyt nyt ohjelman, jolla voit luoda oman onnenkuviosi. Onnenamuletit eivät ole pelkkää mytologiaa. Monissa Aasian maissa niillä on tärkeä kulttuurinen ja uskonnollinen merkitys. Jokaisella temppelillä on oma onnenamulettipajansa, jossa tuotetaan hyvän onnen esineitä. Santerin Python-ohjelmointikielellä tekemä ohjelma jäljittelee Phnom Penhissä sijaitsevan Wat Sam Rong Ander -temppelin onnenkuvioita. Kuvioiden katselun tai paperille tulostamisen uskotaan lisäävän hyvää onnea ja suojelevan huonolta tuurilta. Kuulimme paikallisilta lukuisia todistuksia niiden tehosta ja aloimme itsekin kantaa Yom Bak Boy -kortteja rinkoissamme. Ohjelma toimii kätevästi selaimella. Klikkaa alla olevaa käynnistyspainiketta ja odota hetkinen ohjelman latautumista. Sen jälkeen selaimesi tulostaa sinulle tällä hetkellä parhaimmin onnea tuottavan kuvion. Voit katsella kuvio

David Lodge viihdyttää älykkäästi

Kuva
David Lodge kirjoittaa hyväntuulista komediaa yliopisto- ja tv-työläisistä. Lukuvuorossa kolme kirjaa: Nice Work , Thinks ja Therapy . Nice Work (Penguin Books, Lontoo, 1989. Suomennettu nimellä Mukava homma .) kuvaa akateemisen ja liikemaailman yhteentörmäystä kuvitteellisessa Rummidgen kaupungissa, joka muistuttaa kirjailijan kotikaupunkia Birminghamia. Kirjan päähenkilöt ovat Vic Wilcox, konservatiivisia arvoja puolustava Pringle's -yhtiön toimitusjohtaja ja Robyn Penrose, nuori feministi ja yliopisto-opettaja. Juoni saattaa henkilöt yhteen varjo-ohjelmalla. Robyn laitetaan seuraamaan Vicin työtä ja keräämään siitä niin kutsuttua hiljaista tietoa. 1800-luvun työläisromaanien asiantuntija joutuu tehdaskäynneillään kauhistumaan melua, likaa ja työläisten sortoa. Samaan aikaan Robyn kärsii yliopistossa thatcherilaisesta säästöpolitiikasta. Virkoja lakkautetaan ja nuoret tutkijat passitetaan pätkätöihin. Lukija saa huomata, että työläisillä ja yliopistoihmisillä saattaa olla

Kosmopoliitin kehitysvuodet | Amélie Nothomb

Kuva
Amélie Nothomb on mieltynyt fiktiivisiin omaelämäkertoihin. Kirjailija yhdistää menneisyytensä tapahtumia kuvitteellisiin ja luo näin elämänsä käänteisiin dramatiikkaa ja myyttisyyden auraa. La biographie de la faim (Albin Michel, Pariisi, 2004. Ei suomennettu.) jatkaa kirjojen Nöyrin palvelijanne ja Samuraisyleily linjoilla. Tällä kertaa aiheena on kirjailijan lapsuus ja nuoruus maailmalla konsuli-isän matkassa. Romaani alkaa hieman kankeasti nälän ja eri kulttuurien välisen suhteen erittelystä, mutta siirtyy sitten Japaniin, Nothombin suosikkimaahan, johon myös kaksi muuta fiktiivistä omaelämäkertaa sijoittuvat. Kirja sisältää kulttuurinnälkäisille paljon mielenkiintoista paikallisväriä ja ekspattielämän kuvausta. Japanista matka käy Maon kommunistiseen Kiinaan, jossa kommunikoiminen paikallisen väen kanssa oli ankarasti kiellettyä. 70-luvun New Yorkissa nuori kirjailijatar kävelee asuinympäristöstään ylpeänä nenä kohti taivasta ja Bangladeshissä hän kohtaa zombeja ja leprai

Shutter Island eli Suljettu saari | Martin Scorsese

Kuva
Scorsesen uutuuselokuva avautuu 50-luvulle sijoittuvana rikosdraamana ja sisältää mielenkiintoisen käänteen. Elokuva Shutter Island/Suljettu saari Vuosi 2009 Ohjaaja Martin Scorsese Pääosissa Leonardo DiCaprio, Marc Ruffalo, Ben Kingsley Maa Yhdysvallat Genre Rikos, draama, jännitys, mysteeri Käsikirjoitus Laeta Kalogridis. Perustuu Dennis Lehanen samannimiseen romaaniin (2003). Suomessa Ensi-ilta 19.2.2010 Shutter Islandin (2009, suomennettu nimellä Suljettu saari ) tarina alkaa, kun liittovaltion poliisi Teddy Daniels (Leonardo DiCaprio) ja hänen työparinsa Chuck Aule (Marc Ruffalo) saapuvat Bostonin rannikolla sijaitsevalle suljetulle saarelle. Arvokasta englantilaista kartanoa muistuttavaan rakennuskompleksiin on teljetty vaarallisia mielisairaita, joista useimmat ovat tappajia. Poliisien tehtävänä on selvittää, mihin kolme lastaan hukuttanut Rachel on kadonnut. Elokuva perustuu Dennis Lehanen samannimiseen romaaniin vuodelta 2003. Lehane kertoo halunneensa