Päivi Kannisto

Maiju Lassila on loistava satiirikko. Jos Liika viisaan kääntäisi nykykielelle, se olisi kuuma peruna yhteiskunnan, ihmisjärjen ja uskonlahkojen kritiikissä. Vanhahtavassa kieliasussaankin se polttaa näppejä.

Joskus kirjastojen pokkarivalikoimasta tekee ilahduttavia löytöjä. Sellainen on Andre Dubus III:n The House of Sand And Fog . Kirja kertoo kiehtovasti kahden, sattuman kautta yhteenkietoutuvan henkilön tarinat. Alkoholisminsa kanssa kamppaileva Kathy häädetään erehdyksessä talostaan, ja talon ostaa Iranista kotoisin oleva pakolainen, kapteeni Behrani perheineen. Vaikka valtion virastossa erehdys viimein tunnustetaan, ei Behrania saada luopumaan laillisesti ostamastaan talosta.

This blog is also available in English: Pirate Books: Lonely Planet Cambodia (2007 Enhanced Edition) . Kaakkois-Aasiassa kirjojen painattaminen on halpaa ja kadulta on helppo ostaa länsimaisten kirjojen piraattiversioita. Useimmat ovat halvalle paperille painettuja näköiskopioita, mutta toisinaan myös sisältöä on uudistettu. Törmäsin Kambodžassa piraattipainokseen Lonely Planet -matkaoppaasta. Se osoittautui hulvattomimmaksi matkakirjaksi , jonka olen lukenut sitten Molvanîan . Kirjassa annetaan mm. ohjeita siihen, miten köyhyyden ja Khmer Rougen lannistamille kambodžalaisille voi ilmaista osanottoaan: halaamalla heitä, erityisesti jos he ovat köyhiä. Pistämätön luku on otsikoitu "Halaa niitä kuten Angelina". Angelina viittaa luonnollisesti ihanaenkeli, näyttelijä Angelie Joliehin, joka tekee näin missä ikinä matkustaakin.

Platinainen pilvenreuna on herättänyt huomiota lehdistössä ja saanut runsaasti palautetta lukijoilta. Voit lukea lisää seuraavista lainauksista ja linkeistä.

Tämänkertaisessa kirjat ja viini -sarjassa on vuorossa Kiina. Kyllä, luit aivan oikein ja nyt ei puhutakaan mistään riisisotkuista, vaan Maon punaisista viineistä. Kirjatohtori on suhtautunut aasialaisiin viineihin suurella epäilyksellä etenkin sen jälkeen, kun erehtyi maistamaan thaimaalaisia ja vietnamilaisia sekoituksia, joilla oli jalojuoman kanssa tuskin mitään tekemistä. Kun korealaisisännät kuitenkin korkkasivat pullon kiinalaista punkkua illallisella, ei lasillisesta kehdannut kieltäytyä. Tanniiniseksi tai täyteläiseksi viiniä ei voinut kehua, mutta makeaa se ei sentään ollut kuten ei-viinimaissa yleensä. Sitä luulee juovansa voimakkaasti sokeroitua ja hieman etikkaista rypälemehua, joka on vain pakattu hämäävästi viinipulloon.

Junamatkailu Kiinassa on nopeaa ja tehokasta. Maan halki pääsee edullisesti idästä länteen tai etelästä pohjoiseen alle kahdessa päivässä.

Sarja matkakirjallisuudesta jatkuu. Tällä kertaa sukelletaan fiktion ja tositv:n maailmaan, jossa elämä on matka. Matka on kirjailijalle teemana mitä otollisin, sillä se sisältää ylenmäärin toimintaa. Jo Aristoteles totesi, että luonteet syntyvät nimenomaan toiminnasta. Päänsisäisestä kuvauksesta tulee helposti monologimössöä, vellovaa itsekehua ja -sääliä, jota ainakin suomalaisessa nykykirjallisuudessa riittää luettavaksi kyllästymiseen asti. Tehdään siis kerrankin jotakin ja lähdetään seikkailemaan. Äktzöniä! Matkaa käytetään fiktiossa usein konkretisoimaan muutosta, jota päähenkilö käy läpi elämässään. Tunnetuimpia esimerkkejä ovat kehityskertomukset, kuten Paulo Coelhon Alkemisti ja Hermann Hessen Siddartha tai John Bunyanin Kristityn vaellus . Henkilö etsii elämänsä tarkoitusta kulkemalla erilaisten ihmisten ja kulttuurien parissa ja ottamalla haasteita vastaan.