Abot ja muut turhat alkuasukkaat
Selailin 50-luvulla kirjoitettua brittiläisen imperiumin historiaa. Vaikka opuksessa ei ollut ainuttakaan kuvaa, se oli kaukana tylsästä historiankirjoituksesta. Kirjoittaja S. Reed Brett ei ajan tapaan siekaile esittäessään käsityksiään brittien rodullisesta ylemmyydestä. Hän summaa supervallan hallinto-ongelmat näpsäkästi. Australiassa ongelmia ei ollut, sillä alkuperäisväestö koostui pelkistä aboriginaaleista, jotka voitiin kylmästi sivuuttaa oppimattomina ja alempiarvoisina. Kanadassa tilanne oli kimurantein, sillä siellä oli valkoista väestöä, jota piti kohdella tasa-arvoisesti. Reedin mukaan britit olivat siirtomaahallitsijoina oikeudenmukaisempia kuin eurooppalaiset kilpailijansa. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa he kohtelivat mustia paremmin kuin hollantilaiset buurit. Buureille mustat olivat orjia ja he itse vanhan testamentin valittu kansa, joka oli oikeutettu hallitsemaan muita. Keniassa kuulin värillisiltä toisenlaisen tarinan brittien tasa-arvoisuudesta. Siirtomaava