Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on heinäkuu, 2007.

Nolot tilanteet | Päde kirjallisuudella

Kuva
Tämänkertaisessa Päde kirjallisuudella -sarjassa käsitellään noloja tilanteita. Sellaisiin saattaa joutua, kun oikein innostuu brassailemaan sitaateilla tai elvistelemään kuuluisuuksilla . Nimimerkki Raido kysyi taannoisessa kommentissaan aiheesta seuraavasti: "Ulkoa opituilla Leninin sitaateilla tyydytetty pätemisen tarve saattaa puolitutussa seurassa muuttua yhtäkkiä julkiseksi nöyryytykseksi, mikäli vieressä koko illan hiljaa istunut pöhnäinen partasuu yhtäkkiä tarttuukin sitaattiin ilmoittaen olevansa filosofian maisteri ja tehneensä gradun aiheesta 'Poliittisen ekonomian soveltaminen Neuvostoliitossa vuosina 1918-1936.' Mitä tehdä?"

Kirja-arvio: Perheidyllistä pirullisesti

Kuva
Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä (1941) on erinomaisen pureva ja taitava piruilu. Se kertoo kahden helsinkiläisen intellektuelliperheen elämästä ja kulissien pystyssä pitämisen vaikeasta taidosta. Kirjan päähenkilöinä ovat arkeologian tohtori Tauno Saarinen ja hänen vaimonsa Elisabet. Rinnalla kulkee tohtorin sisaren, kulttuurikriitikkona työskentelevän Naimin, tarina raastavine rakkaussuhteineen. Ahdistava perheidylli Romaani on täynnä loistavia lauseita ja teräviä huomioita tohtorisperheen porvarillisesta idyllistä. Perheen äiti Elisabet on idyllin hengetär, joka silottelee elämän karkeita ja likaisia puolia. Hänen siveyttä ja korrektiutta tihkuva henkilökuvauksensa on briljanttia. Hän [Elisabet] oli koko ajan teekuppinsa yli pöydässä hymyillyt miehelleen ujoa hymyään ja hän oli liikkunut karitsanpäätossuissaan huoneissa järjestellen ja nykien niitä viehkeyden lankoja, jotka pitivät hänen elämänrakennelmaansa, siirtäen tuoleja, oikaisten mattoja, hipaisten rusk...

Kirja-arvio: Amurinmaan Hamlet

Kuva
Maan ääreen (1999) on kahdeksan vuoden takainen Finlandia-palkittu . Se kertoo ylioppilas Lennart Falkista, joka lähtee 1860-luvulla etsimään itseään Amurinmaalta, Siperiasta . Siellä hän joutuu murhayrityksen kohteeksi, rakastuu kahteen naiseen, äitiin ja tyttäreen, ja toivoo rikastuvansa. Tarinan kertovat Falk itse ja hänen ystävänsä, lääkäri Theodor Ganz. Molemmista muotoutuu hieman samankaltainen, feminiininen kuva. Paljon huudahduksia, huutomerkkejä. Kiinnostavaa on se, miten Carlson laittaa Falkin pohtimaan omaa identiteettiään: "Jokainen on monta ja olemme erilaisia toisillemme. En tiedä, mitä itse kullekin olen." Päähenkilöstä piirtyy kuva hamletmaisena sankarina. Sillä erotuksella, että tämä hamlet myy tulevan isänperintönsä, "kaivaa maan elävän alta" kuten hän itse sanoo, osallistuakseen petollisen liikeyrityksen perustamiseen. Mestarillista kieltä ja pohdintaa Carlson väläyttää osuvia, paljonpuhuvia kielikuvia. Isän ja pojan suhdetta hän kuva...

Amanita muscaria eli kärpässieni

Kuva
Osallistuimme vuosi sitten heinäkuussa Venäjän Rainbow-leirille Karjalassa. Rainbow on 60-luvun hippiaatteen perua, ja leirit keräävät vuosittain tuhansia elämäntapaintiaaneja eri puolille maailmaa. Saimme leirillä mieleenpainuvan kirjavinkin. Olimme virittelemässä telttamme edessä leiritulta, kun eteemme pölähti jo haiveniltaan harmaantunut, pitkäpartainen mies. Hän esittäytyi herra Huuksi Yhdysvalloista. Mies oli Rainbow-veteraani, mutta Venäjän-leiri oli hänen ihka ensimmäinen ulkomaanmatkansa. Herra Who Herra Who oli vannoutunut punaisten kärpässienten (amanita muscaria) ystävä. Sienet eivät kuulemma ole kuivattuna myrkyllisiä. Niitä voi sekoittaa jauheena esimerkiksi teen sekaan ja nauttia miellyttävistä aistiharhoista. Herra Whon mukaan kärpässienet sisältävät kuolemattomuuden siemenen. Niistä kasvaa nauttijan elimistöön sienirihmasto, joka sitoo tämän universaaliin rihmastoon ja sitä kautta suoraan yhteyteen maailmankaikkeuden kanssa. Jo muinaiset shamaanit käyttivät ...

Platinainen pilvenreuna

Kuva
Santeri Kanniston erokirja tietoyhteiskunnasta, yrittäjyydestä ja GNU/Linuxista Tilaa   |   Tekstinäyte   |   Kirja julkisuudessa   |   Henkilöhakemisto Platinainen pilvenreuna on kertomus siitä, miten tohtorska Santeri ajautui parikymppisenä teekkarina yrittäjäksi, rakensi Suomen johtavan avoimen lähdekoodin ohjelmistotalon, SOT Oy Suomen Ohjelmistotyö Ab:n, ja luopui sitten kaikesta. Kirja tarjoaa kriittisen näkökulman tietoyhteiskuntaan ja yrittäjyyteen ja se on puhutellut lukijoita voimakkaasti. Kuten eräs ystävämme totesi: “Tarina on hyvin santerimaisesti kirjoitettu. Santerihan on kävelevä sensaatio ☺”.   SOT:n saaga elää Kirja julkaistiin 20. elokuuta 2007, jolloin SOT:n tapahtumat elivät yhtä monista kliimakseistaan. Santeri oli hankkiutunut eroon omistamistaan SOT:n osakkeista joulukuussa 2006 ja uusi omistaja, DI Wille Kuutti, aloitteli taivaltaan takkuisesti. Vähemmistöosakas Xcelera tunki kapuloita rattaisiin Suomen o...