Päivi Kannisto

Avoimesta lähdekoodista tuttu vapaan käsite sekoittuu piratismissa usein ilmaiseen . Näillä kahdella käsitteellä on selvä ero. Vapaa tarkoittaa sitä, että tuote on tasapuolisesti kaikkien saatavilla ja levitettävissä, mahdollisesti myös vapaasti muokattavissa ja paranneltavissa. Ilmaisuuteen taas liittyy ajatus kaupallisen arvon puuttumisesta, bisneskielteisyydestä ja huonolaatuisuudesta maailmassa, jossa arvo mitataan rahassa. Avoimen lähdekoodin yhteisö korosti piraattien tavoin aluksi ilmaisuutta. Tämä sai asiakkaat epäilemään ja yritykset sekä ohjelmistoalan etujärjestöt pelkäämään. Syytöksiä tuli mm. kommunismista ja ohjelmistoteollisuuden tuhoamisesta. Avoimen lähdekoodin yrityksillä ei uskottu olevan toimivaa bisnesmallia ja ohjelmistoja pidettiin huonolaatuisina — “eihän ilmainen voi olla hyvää”. Kriitikoiden mielestä myös vastuunkantaja puuttui: kuka vastaa ongelmatilanteessa? Väitteiden pohjalla oli käsitys ilmaisuuden vahingollisuudesta ja bisneskielteisyydestä. ...

Lehdistötiedote 28.5.2010 Päivi ja Santeri Kanniston joulukuussa julkaisema parisuhdekirja Onnelliset yhdessä on kerännyt puolessa vuodessa 7500 lukijaa. Heistä 6200 on ladannut kirjan pdf-muodossa ja 1300 lukenut sen tietokoneensa näytöltä. Lukumäärään eivät sisälly lataukset vertaisverkosta ja lukijoiden jakelemat kopiot. “Halusimme julkaista parisuhdekirjan niin, että se olisi vapaasti kaikkien käytettävissä ja jokainen voisi halutessaan muokata kirjasta mieluisen. 7500 lukijaa on Suomen kokoiselle pienelle kielialueelle erinomainen tulos”, kirjailija Päivi Kannisto kommentoi. Parisuhdekirja soveltuu parisuhteessa eläville, eroa harkitseville, eronneille ja uutta suhdetta etsiville aikuisille. Se auttaa arvioimaan onnistumismahdollisuuksia ja antaa virikkeitä ongelmien ratkaisuun. Jos haasteet ovat ylitsepääsemättömiä, ero voi tarjota uuden alun. Uutta suhdetta etsivää kirja auttaa kumppanin löytämisessä ja auttaa välttämään vanhojen virheiden toistamista. “Ensimmäinen ...

Tiesitkö, että kirjoittaminenkin on välineurheilua? Parhaat kirjailijat eivät suinkaan käytä tietokonetta, vaan menneestä maailmasta muistuttavia merkkituotteita. Kuuluisimpia kirjailijoiden luksuslaatuisista työvälineistä ovat Moleskine-muistivihkot, joita kulttikirjailija ja kosmopoliitti Bruce Chatwin käytti. Chatwin kertoo teoksessaan Songlines (1987, suom. nimellä Näkymättömät polut ), kuinka hän joka kerta Pariisissa käydessään osti uuden erän hienoja, mustakantisia muistivihkoja:

Minkälainen Suomi-kuva italialaisilla on? Suomi on tietysti entinen Neuvostoliiton satelliittivaltio kuten Viro tai Itä-Saksa. Käsitys ei johdu vain italialaisten koulujen oppisisällöstä, sillä samaa kuulee muidenkin länsieurooppalaisten suusta.

Tohtorska Santeri kunnostautui lukemalla Jokapiraatinoikeuden . Tässä hänen arvionsa mediaseksikästä aihetta käsittelevästä kirjasta. Jokapiraatinoikeus (WSOY, 2010) oli minulle ensimmäinen loppuun saatettu lukukokemus sitten vuoden 2004. Kirja oli iloinen yllätys. Se oli sujuvaa luettavaa, herätti ajatuksia ja muistutti menneistä tietoteknisistä intohimoista . Kirjassa käsiteltiin osuvasti suomalaista oikeusjärjestelmää ja tekijänoikeuslain vaikutuksia. Tietotekniikan, avoimen lähdekoodin ja talouden osalta sen sijaan jäi toivomisen varaa. Lataamisen lähteillä Kirja alkaa tekijänoikeuksien synnystä ja historiasta, mikä oli mielenkiintoista luettavaa. Asian olisi voinut esitellä vieläkin laajemmassa kontekstissa yhdessä nettisensuurin ja kansalaisvapauksien kaventamisen kanssa. Verkkolataajien ja nettikirjoittajien vainoaminen kielii epäluottamusyhteiskunnasta , jossa jokainen on syyllinen kunnes toisin todistetaan. Tarina juoksi jouhevasti ja verkkolataamisen rinnastaminen j...