Äänestä Santeri eduskuntaan!

Eduskunta

Santeri Kannisto eduskuntaan 2011Olet saattanut jo ehdokaslistoilta huomata, että Santeri on ehdolla tulevissa eduskuntavaaleissa. Ehdokkuuden takia olemme pikapuoliin palaamassa Suomeen ja kaipaisimme vinkkejä sopivista vuokra-asunnoista Helsingin keskustan tuntumassa. Merinäköala ja oma puutarha olisivat plussaa.

Santerin vaaliteemoihin kuuluvat monikulttuurisuus, suvaitsevaisuus, antinationalismi, yksilönvapaudet, veganismi, paganismi, moottoriajoneuvojen käytön kieltäminen ja taloudellinen yhdenvertaisuus.

Santeri on sitoutunut vaatimaan julkisen sektorin puolittamista talouden tasapainottamiseksi. Lisäksi hän ajaa talouden ja tuotannon laskua teemalla “vähemmän on enemmän”. Pelastamalla maapallon pelastamme itsemme. Tervetuloa osallistumaan kampanjaan, levittämään sanaa ehdokkuudesta ja lahjoittamaan rahaa.

Voit lukea lisää Santerin vaaliteemoista virallisilta vaalisivuilta

Menestystä Santerille!

Asiasanat: Santeri Kannisto, eduskuntavaalit, 2011, äänestä, tue, vaalirahoitus, lahjoita, anna rahaa, lähetä rahaa, paljon rahaa, enemmänkin saa lahjoittaa, ihan totta, kiitos.
Tunnisteet

Kommentit

  1. Anonyymi29.10.11

    Luin Hesarin kuukausiliitteestä teitä koskevan jutun ja tietysti googlasin perään kun juttu oli kiinnostava ja ihmettelin kun tätä eduskuntahommaa ei mainittu jutussa ollenkaan. Näinpä vaan menin lankaan :)
    Onnea valitsemallenne tielle! terv. vanha Tuija-muija

    VastaaPoista
  2. ikassu2.11.11

    no ihan sama juttu täällä, paitsi että ihmettelin myös että "ai mihin lankaan..." :D :D

    VastaaPoista
  3. Päivi Kannisto10.11.11

    Santeri lupaa harkita seuraavana aprillipäivänä presidentinvirkaa.

    Mukavaa jatkoa!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kirjatohtori kunnioittaa mielipidettäsi. Kommenttien sensurointi ja lähettäjien urkinta on estetty. Tervetuloa kommentoimaan!

Viikon suosituimmat

Muodikkaasti maahanmuuttokriittinen? | Eufemismit

Kuva
Kuulin juuri, että Pirkanmaan piraatit ovat vaaliliitossa Muutos 2011 -liikkeen kanssa. “Ei kiitos”, sanon minä. Muukalaisvastaisuus eli kauniimmin sanottuna maahanmuuttokriittisyys edustaa politiikan populismia. Sen avulla liikutellaan pelokkaita kansan syviä rivejä ja vieläpä varsin onnistuneesti. Ideologian kannattajille ennustetaan murskavoittoa kevään vaaleissa. Jopa suvaitsevat ja liberaalit kandidaatit näyttävät etsiytyneen samalle haaskalle. Rasismia ruokkivat vieraan ja toiseuden pelko. Minulle toiseus ja vieraissa kulttuureissa eläminen ovat olleet vuosikausia arkipäivää enkä voi sanoa nauttineeni rasismista, jota olen saanut kohdata valkoisen ihonvärini takia . Siksi en halua sellaista Suomeen enkä minnekään muuallekaan. Populistinen rasismi, joka rakentaa ihmisten ja kansojen välille rajoja, ei kuulu minun maailmankuvaani, jossa valtiot ja isänmaat ovat turhia menneen maailman dinosauruksia. Niin kauan kuin Piraatit ovat liittoutuneet Muutos 2011:n kanssa, en tue si...
Lue lisää »

Suomalainen käsitys typrografiasta

Kuva
Saimme vastikään Suomesta läjän tuoreita lehtiä Hesarin toimittajavieraiden mukana ja havahduimme siihen, että suomenkielinen typografia poikkeaa melkoisesti englanninkielisestä – eikä välttämättä edukseen. Suomessa käytetään oikean- ja vasemmanpuoleisen lainausmerkin sijasta pelkästään oikeanpuoleisia. Miksei molempia kuten kaikkialla muualla maailmassa? Omintakeisuus saa suomalaisen tekstin näyttämään osaamattomalta rävellykseltä muiden silmissä. Ajatus ja viivat hukassa Toinen kummallisuus on erilaisten viivojen käyttö. Typografiassa niitä löytyy kolmenlaisia: on väliviiva, n-viiva ja m-viiva. Englannissa väliviivaa käytetään tavuviivana ja sanojen erottamiseen. N-viiva on tarkoitettu numeroiden väliin ja m-viiva tunnetaan paremmin ajatusviivana. N ja m tulevat viivan leveydestä: n-viiva on leveydeltään n-kirjaimen levyinen ja m-viiva m-kirjaimen. Pyöröraikastimista ja muista kekseliäistä sanoista tunnettu Kielikeskus on halunnut ohjeisiin oman puumerkkinsä . Ajat...
Lue lisää »

Prekariaatti | Eufemismit

Kuva
Lama on alkanut lisätä työttömyyttä ja konkursseja, vaikka sen ei edes pitänyt tulla Suomeen. Tilanteesta nauttivista voidaan käyttää yhteiskuntatieteistä tuttua ja asian nätimmäksi tekevää termiä prekariaatti . Kirjatohtori kuuluu tähän väestöryhmään. Prekariaatti tulee latinan sanasta precarius , joka tarkoittaa rukoilemalla tai kerjäämällä saatua, armosta annettua sekä epävarmaa ja peruutettavissa olevaa, epävakaista. Nyky-Suomessa prekariaattiin luetaan työttömät ja epätyypillisesti työtä tekevät sekä epävarmassa taloudellisessa tilanteessa elävät. Esimerkiksi kirjailijat , taiteilijat, akateemiset pätkätyöläiset, yksinhuoltajat, opiskelijat ja työttömät kuuluvat prekariaattiin.
Lue lisää »

Myykö kirjailija sielunsa? | Kirjallisuus ja tuotesijoittelu

Kuva
Kun Fay Weldonin ja jalokiviliike Bulgarin yhteistyösopimus julkistettiin, alkoivat kirjailijat miettiä menetettyjä mahdollisuuksiaan. Kukapa ei olisi mainostanut teksteissään brändejä - vastikkeetta. Yhdysvaltain kirjailijakillan puheenjohtaja Letty Cottin Pogrebin otti asiakseen tyrmätä mahdollisuuden. Hän sanoi pelkäävänsä, että lukijoilta menisi usko tarinan autenttisuuteen. Mitä jos lukija miettisi vain kyynisenä, ajaako päähenkilö todella Fordia vai onko Ford vain maksanut näkyvyydestä ?
Lue lisää »

Mestarien aamiainen | Kurt Vonnegut

Kuva
Vonnegut antoi Bagombo Snuff Box -teoksessaan kirjoitusohjeita ja kehotti: hiiteen jännitys. Anna lukijoillesi niin paljon tietoa kuin mahdollista ja niin varhain kuin mahdollista. Näin he voivat viimeistellä itse tarinan loppuun, jos torakat sattuisivat popsimaan sivut suihinsa. Vonnegut noudattaa itse ohjetta ja paljastaa Breakfast Of Champions (Delacorte Press, 1973. Suomennettu nimellä Mestarien aamiainen .) -romaanin juonen jo ensimmäisessä luvussa. Scifi-kirjailija Kilgore Trout antaa yhden teoksistaan luettavaksi Dwayne Hooverille, puolet Midland Citystä omistavalle autokauppiaalle . Hoover ottaa sanoman kirjaimellisesti, tulee hulluksi ja vahingoittaa tusinaa sivullista. Siinäpä se. Juoni ei etene kronologisesti ja johdonmukaisesti, vaan rönsyilee Vonnegutille tuttuun tapaan erilaisiin sivujuonteisiin. Kertoja ottaa kantaa rakenteeseen - tai pikemminkin sen puuttumiseen - sanomalla, ettei kaaokseen voi tuoda järjestystä. Romaania pitää kasassa juonen sijaan toisto. Samo...
Lue lisää »

Sensuuri kumpuaa holhouksesta | Nettisensuuri

Kuva
Sensuuri yhdistetään Suomessa totalitarismiin, vaikka holhousyhteiskuntiin on aina kuulunut sensuuri. Joku kokee tietävänsä asiat paremmin kuin muut. Suomessa holhouksella on pitkät perinteet, sillä kansalaisia on kasvatettu avuttomuuteen jo vuosisatoja. Ruotsin vallan aikana kuningas nähtiin isäksi, joka vapauttaa kansansa kurjuudesta. Taustalla oli 1600-luvun ajattelu, jonka mukaan kuningas oli saanut valtansa Jumalalta. Kun Suomi siirtyi Venäjän vallan alaisuuteen , keisari peri kuninkaan aseman. Käsitystä suomalaisista holhottuina alamaisina vahvistettiin. Suomen asiain komiteassa vaikuttanut G. M. Armfelt neuvoi uutta hallitsijaa alamaisistaan sanomalla, että kansa ei kapinoi, jos sille tehdään oikeutta. Hemmotteluun ei kuitenkaan ole tarvetta, sillä kansa tyytyy vähään, kun sen ei anneta tietää paremmasta. Alamaisajattelu ohjasi suomalaiset passiivisuuteen. Hallitsijan uskottiin pelastavan vaikeissakin tilanteissa. Kansa omaksui 1800-luvulla jopa sen käsityksen, ettei vilj...
Lue lisää »

Alf seikkailee Barcelonassa

Kuva
Espanjalainen Eduardo Mendoza on kirjoittanut hulvattoman kirjan Barcelonassa seikkailevasta ekstraterrestriaalista. Sympaattinen olento muistuttaa tv:stä tuttua Alfia. Sin noticias de Gurb (Seix Barral, Barcelona, 1991. Ei suomennettu.) eli Ei uutisia Gurbista kertoo yhdeksän päivän uskomattomat seikkailut Espanjassa . Kadonnutta kollegaansa etsivä ufomies ottaa ihmisen muodon ja opettelee suurkaupunkielämää. Papalageja ja ufoja Idea Toisen katseesta arkeemme ei ole uusi. Saksalaisen Erich Scheurmann vuonna 1920 julkaisema teos Papalagit. Samoalaispäällikkö Tuiavii valkoisen miehen maailmassa on yksi genren kulttikirjoista. Se kuvaa eurooppalaista elämää fiktiivisen heimopäällikön silmin. Mutta siinä missä Papalagien sävy on jyrisevä ja julistava, Mendoza kirjoittaa kepeän komediallisesti. Hänen ufomiehensä huomio suuntautuu nopeasti missiostaan toisaalle, ihmisen perusvietteihin: syöpöttelyyn, juopotteluun , kulutusmaniaan ja partnerin etsimiseen . Toisesta tuleekin yksi m...
Lue lisää »

Kunnostaudu kriitikkona | Päde kirjallisuudella

Kuva
Lukemisen hienous piilee siinä, että pääset retostelemaan läpikahlatulla teoksella ja sen syvällisellä analyysilla. Kirjatohtori neuvoo miten teet sen nopeasti ja vaivatta. Kunnon kriitikko on teholukija. Hän ei takerru yksityiskohtiin ja jää pohdiskelemaan jonninjoutavia, vaan porhaltaa läpi kirjan kuin kirjan alle päivässä. Vain näin ammattikriitikot pääsevät ansioille.
Lue lisää »

WSOY:n Jokapiraatinoikeus | Nettisensuuri

Kuva
Tohtorska Santeri kunnostautui lukemalla Jokapiraatinoikeuden . Tässä hänen arvionsa mediaseksikästä aihetta käsittelevästä kirjasta. Jokapiraatinoikeus (WSOY, 2010) oli minulle ensimmäinen loppuun saatettu lukukokemus sitten vuoden 2004. Kirja oli iloinen yllätys. Se oli sujuvaa luettavaa, herätti ajatuksia ja muistutti menneistä tietoteknisistä intohimoista . Kirjassa käsiteltiin osuvasti suomalaista oikeusjärjestelmää ja tekijänoikeuslain vaikutuksia. Tietotekniikan, avoimen lähdekoodin ja talouden osalta sen sijaan jäi toivomisen varaa. Lataamisen lähteillä Kirja alkaa tekijänoikeuksien synnystä ja historiasta, mikä oli mielenkiintoista luettavaa. Asian olisi voinut esitellä vieläkin laajemmassa kontekstissa yhdessä nettisensuurin ja kansalaisvapauksien kaventamisen kanssa. Verkkolataajien ja nettikirjoittajien vainoaminen kielii epäluottamusyhteiskunnasta , jossa jokainen on syyllinen kunnes toisin todistetaan. Tarina juoksi jouhevasti ja verkkolataamisen rinnastaminen j...
Lue lisää »

Suomen sisu on eufemismi

Kuva
Suomalaiset ylpeilevät sisullaan, mutta mitä jos jääräpäinen harmaan kiven läpi yrittäminen onkin vain a) hyvä työhönusutuskeino tyhmille tai b) kyvyttömyyttä nähdä vaihtoehtoja? 'Sisu' on johdos sanasta 'sisä'. Aikaisemmin sanalla viitattiin pahansisuisuuteen, mutta nykymerkitys kestävyydestä ja sitkeydestä tavataan Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä (1870). Kivi kuvasi, kuinka veljeskatraan vanhin, hidasälyinen Juhani opetteli lukemaan: ”Enimmin kaikista ponnisteli Juhanin sisu; hartaudesta järisi hänen leukansa (--)”.
Lue lisää »