Päivi Kannisto

Näytelmäkirjailija Eugène Ionesco on kirjoittanut yhden ainoan romaanin. Se kertoo miehestä, joka saa 35–vuotiaana perinnön ja vetäytyy maailmasta. Hänestä tulee filosofi. Romaani Le solitaire (1973, suomennettu nimellä Erakko ) on tuttua Ionescoa. Lyhyitä, yksinkertaisia lauseita ja eksistentialismin teemoja. Päähenkilö ei tunne olevansa kotonaan maailmassa tai omissa nahoissaan (“Je me sentais mal à l'aise dans ma peau”). Hän tuntee inhoa (“la nausée”), kärsii muista ihmisistä (“les autres”), pohtii tyhjyyttä ja olematonta (“le néant”). Hän on elämässään kuin Sisyfos, joka palaa aina alkuunsa (“retourne sans cesse au commencement”). Päähenkilö viettää pikkuporvarillista elämää ja pohtii asioita. Yksityiskohtaiset kuvaukset hänen päiväohjelmastaan luovat mielenkiintoisen, estoisen sankarin henkilökuvan, mutta loppuratkaisu jättää hieman onton olon. Samaa ei tapahdu Ionescon näytelmissä, kuten Oppitunnissa ja Sarvikuonoissa . Näytelmän toiminnallisuus sopii miehen pirtaa...

Olet saattanut jo ehdokaslistoilta huomata, että Santeri on ehdolla tulevissa eduskuntavaaleissa. Ehdokkuuden takia olemme pikapuoliin palaamassa Suomeen ja kaipaisimme vinkkejä sopivista vuokra-asunnoista Helsingin keskustan tuntumassa. Merinäköala ja oma puutarha olisivat plussaa. Santerin vaaliteemoihin kuuluvat monikulttuurisuus, suvaitsevaisuus, antinationalismi, yksilönvapaudet, veganismi, paganismi, moottoriajoneuvojen käytön kieltäminen ja taloudellinen yhdenvertaisuus. Santeri on sitoutunut vaatimaan julkisen sektorin puolittamista talouden tasapainottamiseksi. Lisäksi hän ajaa talouden ja tuotannon laskua teemalla “vähemmän on enemmän”. Pelastamalla maapallon pelastamme itsemme. Tervetuloa osallistumaan kampanjaan, levittämään sanaa ehdokkuudesta ja lahjoittamaan rahaa. Voit lukea lisää Santerin vaaliteemoista virallisilta vaalisivuilta Menestystä Santerille! Asiasanat: Santeri Kannisto, eduskuntavaalit, 2011, äänestä, tue, vaalirahoitus, lahjoita, anna rahaa,...

Rikas epookkidraama kuvaa sisäistä tyhjyyttä ja tukahdutettuja tunteita. Elokuva The Age Of Innocence/Viattomuuden aika Vuosi 1993 Ohjaaja Martin Scorsese Pääosissa Daniel Day-Lewis, Michelle Pfeiffer, Winona Ryder, Joanne Woodward, Geraldine Chaplin, Richard E. Grant, Miriam Margolyes Maa Yhdysvallat Genre Draama Käsikirjoitus Jay Cocks, Martin Scorsese. Perustuu Edith Wartonin samannimiseen romaaniin (1920). Suomessa Saatavana DVD:llä The Age Of Innocence (1993, suomennettu nimellä Viattomuuden aika ) perustuu Edith Whartonin samannimiseen, Pulitzer-palkittuun romaaniin (1920). Se ei tunnu ilmeiseltä valinnalta ohjaajalle, jonka työt ovat olleet verisiä ja paranoidisia macho-kulttuurin tuotteita, kuten Mean Streets , Taxi Driver , Raging Bull ja Casino . Scorsesea kiinnostivat Whartonissa tukahdutetut tunteet ja intohimot sekä pyrkimys status quohon, tapojen ja sosiaaliluokkien pysyvyyteen. Kysymykset ovat edelleen mitä ajankohtaisempia. Ihmiset verhoutuvat n...

Ydinvoiman sanotaan olevan vähemmän haitallista kuin hiilivoima. Se ei saastuta eikä ilmaan vapaudu radioaktiivisia hiukkasia, kuten hiilen poltosta. Jos ydinvoimalan jäähdytys pettää, on vähemmän haitallista päästää reaktorista höyryä ulos kuin antaa reaktorin ylikuumeta. Yleisölle on vähemmän haitallista vakuuttaa kaiken olevan kunnossa, sillä muuten seuraisi paniikki ja vielä suurempia haittoja kuin karkuun päässeestä säteilystä. On vähemmän haitallista jäähdyttää ylikuumenevaa reaktoria merivedellä ja ohjata säteilevä vesi takaisin mereen kuin antaa reaktorin ylikuumentua. On vähemmän haitallista kertoa karkuun päässeen säteilyn olevan lähes normaalia taustasäteilyä kuin lietsoa paniikkia ja ajaa ihmiset hamstraamaan jodia. On vähemmän haitallista kertoa reaktorin räjähtäneen, mutta sen suojakuoren pitävän, kuin aiheuttaa jättimäinen, hallitsematon muuttoaalto pois radioaktiivisen laskeuman tieltä. Kun reaktori on sulanut, on vähemmän haitallista kertoa, että se saadaa...

Reijo Mäen kuudestoista yksityisetsivä Vares -kirja on moni-ilmeisempi ja rönsyilevämpi kuin koskaan. Kauniille naisille perso Jussi Vares saa haastavan tehtävän. Hän tutkii Kyllikki Saaren ja Bodom-järven murhille vertoja vetävää historiallista rikosta. Kolme kaunista tyttöä on kadonnut peräjälkeen tietymättömiin. Kaksikymmentä vuotta vanha rikos on edelleen ratkaisematta. Jeesus ratkaisee rikoksen Tarina rönsyilee niin, että Vareksen tutkimuksia tärkeämmiksi nousevat hänen tuttunsa alamaailmasta ja eduskunnasta. Dekkarisarjan sex appeal lienee siinä, että lukijat — ennen kaikkea turkulaiset — saavat hänen kauttaan tutustua arkisen ympäristönsä jännittävämpään ja kiihottavampaan puoleen: alamaailmaan, S/M-piireihin, erotomaanien kokouksiin ja julkkisten salattuun elämään. Kun Vareksen aika kuluu enimmäkseen Turun mafiaa tavatessa apteekkiravintolassa, rikoksen ratkaisee lopulta hänen adoptoimansa kissa Jeesus. Mäen dekkareissa ihmiset puhuvat kuten arkielämässäkin: ...