|
| |
 Philip Roth kirjoittaa isästään, itsepäisestä moralistista ja realistista, mutta samalla ennen kaikkea itsestään ja omasta kuolevaisuudestaan.
Patrimony (Simon & Schuster, 1991. Ei suomennettu.) on Rothin isän, Herman Rothin, sairaskertomus. Elämästään neljäkymmentä vuotta vakuutusyhtiölle uhrannut mies halvaantuu. Tutkimuksissa selviää, että hän kärsii aivokasvaimesta.
Roth on käsitellyt isän kuolemaa aiemmin fiktiossa, romaanissa Zuckerman Unbound. Molemmissa teoksissa tapahtuma on päähenkilön elämässä keskeinen käänne: hänestä tulee ensin etäomaishoitaja, sitten hän saa huomata, ettei ole enää kenenkään poika. Kirjailija käy läpi menneisyyttään ja vanhempiensa suhdetta tarkkanäköisesti ja saa huomata myös oman kuolevaisuutensa. Hän joutuu ohitusleikkaukseen.
Kirjassa on vaikeiden kysymysten lisäksi huumoria. Kun näkönsä menettänyt ja viikon ummetuksesta kärsinyt isä paskoo kylpyhuoneen hammasharjoja ja kylpypyyhkeitä myöten, kirjailija pohtii, onko paskassa pankkitilin sijaan hänen perintönsä. Rothin innoittamana voidaan kysymyksenasettelua jatkaa: entä jos näissä kahdessa onkin lopulta kysymys samasta asiasta?
Asiasanat: Philip Roth, Patrimony, Zuckerman Unbound, isä, poika, sairaus, kuolema, perintö, Yhdysvallat.
Lue lisää »
 Lauri Tarasti on suomentanut ohjeet syyskuussa voimaan tulevasta vaalirahoituslaista. Vaikka hän ottaa kantaa moniin tulkintaa herättäviin kysymyksiin, katsoi Kirjatohtori asiakseen antaa lukuohjeisiin lukuohjeet. Tarkennukset vastaavat totuttuja suomalaisia tapoja.
Päivitetty muistilista vaalirahoitettaville
1. Kunnallisvaaleissa kaikki yli 800 euron ja muissa vaaleissa yli 1500 euron tuet on ilmoitettava.
Tuet pitää pilkkoa 799 ja 1499 euron eriin, jotta kytköksiä ei tarvitse paljastaa.
2. Ehdokas ei saa ottaa kuntavaaleissa yli 3000 euron tukea, eduskuntavaaleissa lahjoituskatto on 6000.
Ehdokkaan tulee ottaa kunnallisvaaleissa yli 3000 euron tuet ja eduskuntavaaleissa yli 6000 euron tuet kohdan 1. mukaisiin eriin pilkottuina.
3. Ehdokas ei saa ottaa tukea valtiolta, kunnalta, valtion tai kunnan liikelaitokselta ja noin 30 julkisoikeudelliselta yhdistykseltä tiekunnista kauppakamareihin ja uittoyhdistyksistä Kuntien eläkevakuutukseen.
Lahjoittajilta tulevat varat on ohjattava bulvaanien kautta.
4. Melkein kaikki tuki pitää ilmoittaa, mutta talkootyötä, puolison auton lainaamista tai esimerkiksi pientä vieraanvaraisuutta ei tarvitse ilmoittaa.
Epäselvät tuet tulee vähätellä talkootyöksi, puolison auton lainaamiseksi tai pieneksi vieraanvaraisuudeksi, jolloin niitä ei tarvitse ilmoittaa.
5. Yhteismainoksista pitäisi ilmoittaa oma maksuosuus, ja puolueen perimät maksut merkitä oman kampanjan kuluiksi ja puolueelle maksut ovat vaalirahoitusta.
Huomaa sana “pitäisi” ja vetoa siihen, ettet tiedä maksuosuuksista. Sitä ei voi ilmoittaa, mitä ei tiedä.
6. Ehdokas voi ottaa omalta puoluejärjestöltään yli 6000 euron tuen, oman puoluejärjestön on puolestaan tehtävä selkoa omista rahalähteistään.
Kytkökset yksittäisten rahoittajien ja ehdokkaiden välillä häviävät, kun puoluejärjestöt pesevät rahat.
Vaalirahoitus on politiikan pyhä lehmä
Tarasti arvioi, että lainsäädäntöä politiikan rahoituksesta ei voida kirjoittaa niin yksiselitteisesti, ettei siihen jäisi tilaa tulkinnoille.
Kirjatohtori on eri linjoilla. Vaalirahoituslaki voidaan haluttaessa kirjoittaa niin, että jokainen sentti on ilmoitettava: keneltä se saatiin ja mihin se käytettiin. Tämä toimii yritysten kirjanpidoissa, joten miksi ei myös politiikassa. Näin ei jäisi mahdollisuutta nykyisen kaltaisiin kikkailuihin.
Asiasanat: Lauri Tarasti, vaalirahoitus, puolue, puolueet, korruptio, ohje, vinkki sääntö, määräys, ehdokas, laki, puoluejärjestö, rahalähde, ilmoitus, velvollisuus, maksu, lahjoitus, tulkinta, sääntö, uudistus, toimikunta, puheenjohtaja, puoluerahoitus.
Lue lisää »
What's New, Pussycat -elokuvan katsoo kertaalleen 60-luvun campina. Se on kasattu oudoista elementeistä ja täysin ryhdittömästi, mutta yhdestä asiasta elokuvantekijöitä ei ainakaan voi moittia: turhasta vakavuudesta.
| Elokuva | What's New, Pussycat/Hei Pussycat/Quoi de neuf, Pussycat |  |
| Vuosi | 1965 |
| Ohjaajat | Clive Donner, Richard Talmadge |
| Pääosissa | Peter Sellers, Peter O'Toole, Romy Schneider, Paula Prentiss, Woody Allen, Ursula Andress |
| Maa | Yhdysvallat |
| Genre | Komedia |
| Käsikirjoitus | Woody Allen |
| Suomessa | Saatavana DVD:llä |
What's New, Pussycat (1965, suomennettu nimellä Hei Pussycat) on stand up -koomikkona työskennelleen Woody Allenin ensimmäisiä elokuvia. Allen vastaa käsikirjoituksesta ja ohjaajina on kaksikko Clive Donner ja Richard Talmadge. Hän on jälkikäteen kommentoinut lopputulosta noloksi ja piti myöhemmin huolen siitä, että pääsi itse ohjaamaan omat skriptinsä. Näin on käynytkin lukuun ottamatta Herbert Rossin ohjaamaa, varsin kelvokasta elokuvaa Play It Again, Sam.
Pussycatin päähenkilö Michael James (Peter O'Toole) on James Bondia muistuttava naistenmies, joka työskentelee pariisilaisessa muotilehdessä. Ympärillä pörrää toinen toistaan kauniimpia naisia (mm. Romy Schneider, Paula Prentis, Ursula Andress), joita mies kutsuu kissimirreiksi. Seksiä urheiluna pitävällä miehellä on vaikeuksia sitoutua tyttöystäväänsä, joka yrittää vokotella häntä avioliittoon. Katsojia huvitetaan salatapaamisilla, housut kintuissa -yllätyksillä, kukkotappeluilla ja nymfomaanikoilla.
Elokuva on lähes kaksituntinen sekoilu, jota piristää sentään muutama camp-henkinen henkilöhahmo. Näihin lukeutuu lapsenomaisia kiukkukohtauksia saava psykoanalyytikko ja seksimaanikko Fritz Fassbender (Peter Sellers). Miehellä on päässään musta polkkapituinen, Beatlesin ajoista muistuttava peruukki ja perässään viikinki-Helgan asuun pukeutunut vihainen vaimo. Woody Allen näyttelee myöhemmistä elokuvistaan tuttua anti-naissankarin roolia. Hänen Victor Shakapopoliksensa on hermostunut pätkä, joka ampuu lähestymisyrityksissään yli.
Taustalla voidaan ihailla kitschistä Pariisia kahviloineen, yökerhoineen ja linnoineen ja kuunnella elokuvan nimikkokappaleena soivaa Burt Bacharachin ja Hal Davidin iskelmärenkutusta What's New Pussycat.
Asiasanat: Woody Allen, Clive Donner, Richard Talmadge, What's New Pussycat, Hei Pussycat, elokuva, elokuva-arvio, komedia, Peter Sellers, Peter O'Toole, Romy Schneider, Paula Prentiss, Ursula Andress, stand up -koomikko, naistenmies, James Bond, salatapaaminen, kukkotappelu, nymfomaanikko, psykoanalyytikko, Pariisi, Ranska, Yhdysvallat.
Lue lisää »
 Talousuutisissa kohistaan pyramidi- eli Ponzi-huijauksista, mutta onko koko maailmantalous jatkuvan kasvun ihanteineen vastaavanlainen vedätys?
Yhdysvalloissa Bernard Madoff huijasi parin vuosikymmenen aikana 46 miljardia euroa. Suomessa Wincapita keräsi sijoittajilta noin 50 miljoonaa euroa. Molemmat ovat tunnettuja pyramidihuijauksia, joista on seurannut syytteitä. Mielenkiintoiseksi huijaukset tekee se, että ne toimivat samojen periaatteiden mukaan kuin talousjärjestelmästäkin. Molemmat perustuvat tulevaisuuden odotuksille ja kuvitteelliselle arvolle ja edellyttävät jatkuvaa kasvua.
Huomio tiukasti tulevaisuuteen
Pyramidihuijauksissa uhrien huomio kiinnitetään tulevaisuuteen. Heitä kehotetaan hankkimaan uusia jäseniä ja laajentamaan verkostoa, joka tulevaisuudessa myy tuotteita. Näin pyramidin huipulla voidaan teoriassa viettää lokoista elämää, kun alla olevat tekevät työt. Taloudessa luodaan samanlaisia odotuksia. Huomio suunnataan tulevaan ja investointien arvo määritellään kasvuodotusten mukaan. Sijoittajia houkutellaan leppoisalla elämällä: “Pistä raha poikimaan ja tekemään työ puolestasi.”
Talous tarvitsee jatkuvaa kasvua, ja kasvumahdollisuudet oletetaan rajattomiksi. Myös pyramidihuijaukset edellyttävät loputtomasti lisää jäseniä ja verkoston kasvua. Jos uusia jäseniä ei saada, rakennelma romahtaa. Käykö taloudelle samoin? Romahtaako sekin kasvun lakatessa?
Rahat varmassa hukassa
Pankit ovat talouden peruskivi. Ne lainaavat eteenpäin säästäjien rahoja. Pankeilla on tallessa rahoista vain kymmenen prosenttia. Jos siis joka kymmenes säästetty euro nostetaan pankista, pankki kaatuu. Samoin käy, jos ihmiset lakkaavat elämästä yli varojensa ja lopettavat lainaamisen.
Omaisuuden, kuten rahankin, arvot ovat kuvitteellisia. Todellista arvoa ei ole mahdollista määritellä. Mikä esimerkiksi on asunnon tai osakkeen todellinen arvo? Entä rahan? Samoin on laita pyramidihuijauksissa. Niissäkin kohteen todellinen arvo tai olemassaolo on uskon asia. Se on ostajan silmissä.
Pyramidi kaatuu, kun jäsenistön usko horjuu eikä uusia jäseniä saada houkutelluksi mukaan. Saadut rahat on jaettu eteenpäin palkkioina jäsenhankinnasta pyramidin jäsenille.
Pyramidipeli on laitonta silloin, kun raha tulee ensisijaisesti osallistujilta itseltään. Entä miten on taloudessa? Raha tulee meiltä itseltämme. Niin kauan kun haluamme uskoa rahaan ja näyttää uskomme toteen käyttämällä rahaa, tämä pyramidihuijaus jatkaa elämäänsä.
Kuka hyötyy ja mikä on lopputulos?
Pyramidihuijauksista hyötyvät eniten pyramidin perustajat. Historian suurimmalla, Madoffin pyramidihuijauksella, oli 4000 jäsentä. Heistä monet rahoittivat koko omaisuudellaan miehen luksuselämää.
Taloudessa hyödyn keräävät pankit. Ne huijaavat lainaamalla rahaa säästäjiltä alhaisella korolla ja ottamalla laina-asiakkailtaan korkeampaa korkoa. Periaate on sama kuin muussakin liiketoiminnassa: ostetaan halvalla ja myydään kalliilla. Asiakkaalle ei kerrota, mistä hän voisi ostaa halvemmalla.
Suomessa asuntosijoitukset ovat pankeille erityisen hyvää bisnestä, jota myös valtio tukee. Verovaroin tuettu kysyntä nostaa asuntojen hintoja, pankit lainaavat ja asuntosijoittajat velkaantuvat. Lainojen vakuutena toimivat asunnot. Kupla kasvaa, kunhan asuntojen hinnat nousevat ikuisesti. Muuten vakuusarvot romahtavat, asuntosijoittavat menettävät rahansa ja pankeille syntyy luottotappioita. Kun tappiot ylittävät kymmenen prosenttia pankin pääomasta, seuraa vararikko ja mukana voi kaatua muitakin pankkeja. Kuulostaako tutulta?
Jos maailmantalouden periaatteet keksittäisiin tänään, niitä todennäköisesti pidettäisiin pyramidihuijauksena, sillä ne kuulostavat liian hyviltä ollakseen totta. Taloutta pitävät liikkeessä sen olemassaoloon tottuneet sukupolvet, jotka pelkäävat liikaa muutosta uskaltaakseen kyseenalaistaa sen lainalaisuuksia.
Asiasanat: talous, maailmantalous, pyramidi, pyramidihuijaus, ponzi, laina, asunto, velka, pankki, valtio, Madoff, Wincapita, arvo, raha, omaisuus, sijoitus, tuotto, voitto, sijoittaminen, pörssi.
Lue lisää »
| |
Philip Roth kirjoittaa isästään, itsepäisestä moralistista ja realistista, mutta samalla ennen kaikkea itsestään ja omasta kuolevaisuudestaan.
