Päivi Kannisto

1900-luvun alkupuolen Suomessa vallitsi syvä venäläisvastaisuus, joka on saanut sijansa myös matkakirjoissa . Kirjatohtorin tarkastelussa ovat Artturi Kanniston (Santerin isoisän isän) matkapäiväkirjat. Artturi teki Siperian vogulialueilla tutkimusta suomensukuisista kielistä. Hänen päiväkirjamuistiinpanonsa ja kirjeensä on julkaistu nimellä Artturi Kanniston tutkimusmatkat Siperiassa vuosina 1901-1906 . (Suomalais-Ugrilainen Seura, 1964.) Vihattu Venäjä Artturi oli huolissaan siitä, että Venäjän imperiumi uhkasi nielaista pienet kansat. Vastenmielisyys Venäjää kohtaan pulpahtaa esiin heti alkumatkan kuvauksessa, kun kieltä jonkun verran opiskellut tutkija totuttelee uuteen ja "rumaan" työvälineeseensä. Moite kertoo siitä, että venäjän kieli edusti suomalaisille vihatun ja uhkaavan isännän ääntä . Autonomisessa suurruhtinaskunnassa seurattiin huolestuneena suomensukuisten kansojen kohtaloa ja peläten arvailtiin, koska jouduttaisiin samaan puristukseen. Toinen vast...

Sain nipun kirjoja ystäviltämme Billiltä ja Bettyltä treffattuamme heidät Kambodzassa . Sekä painetuista että äänikirjoista koostunut valikoima painottui amerikkalaisiin dekkareihin . Aloitin luku-urakan painetuista kirjoista, joita ei tunnetusti ole mukava kanniskella rinkassa ympäriinsä. Pinon päällimmäisenä oli Elisabeth Hyden The Abortionist's Daughter (Pan Books, 2006. Ei suomennettu). Hyde on yksi amerikkalaisista, kirjailijanuralle antautuneista lainoppineista maineikkaan John Grishamin jalanjäljissä. Abortintekijän murha Kirja kertoo amerikkalaisittain voimakkaita ja ristiriitaisia tunteita herättävästä aiheesta, abortista. Kirjan päähenkilö on 19-vuotias Megan, jonka äidillä on aborttiklinikka. Kun äiti murhataan, ulottuu epäilyjen lista äänekkäistä abortin vastustajista aviomieheen. Poliisitutkinnoista avautuu kokonainen skandaalivyyhti, jossa myös Megan joutuu parrasvaloihin, sillä hänen ex-poikaystävänsä ottamat intiimit valokuvat julkaistaan netin pornosivuil...

Venäläisen Ivan Goncharovin Oblomov (1858) on yksi maailmankirjallisuuden tunnetuimmista toimettomuuden kuvauksista. Päähenkilö Oblomov viettää suurimman osan elämästään sängyssä, itämaiseen aamutakkiinsa sonnustautuneena. Milloin tahansa Oblomov päättääkin nousta ylös, hänen jalkansa sujahtavat tarkasti sängyn viereen sijoitettuihin tohveleihin . Mutta näin ei käy usein, sillä Oblomovin tapaa vain harvoin makuuhuoneensa ulkopuolella. Suloinen joutilaisuus Oblomov ei ole sänkyynsä kahlittu. Hänen fysiikassaan ei ole vikaa, hän ei kärsi kroonisesta väsymyksestä eikä hän ole laiska. Sängyssä selällään makaaminen on vain miehen normaali olotila. Oblomov käyttää talonsa huoneista ainoastaan yhtä, sillä makuuhuone toimii myös yhdistettynä vieras- ja työhuoneena. Tosin miestä tapaa harvoin töiden äärestä. Oblomovin luona vierailevat ystävät ovat ihmeissään elämäntyylistä. Aina aamutakissaan sängyssä makaamassa! Oblomov taas säälittelee ystäviensä kohtaloa, sillä he ovat korvia myöten...

Kirjallisuudenystävä ei sorru seurassa banaaleihin blondivitseihin, vaan esittää valittuja paloja klassikkokirjallisuudesta . Kirjatohtorin uuden, Päde kirjallisuudella -juttusarjan ensimmäisessä osassa tiivistetään ranskalainen näytelmäklassikko salonkikelpoiseksi vitsiksi. Jean Anouilhin ja Jean Aurenchen kirjoittama näytelmä Augustus (1929) vie ranskalaiseen palatsiin, jossa vietetään herttuattaren syntymäpäivää. Päivänsankarin pojanpojalta Augustukselta odotetaan juhlapuhetta jännityksellä, sillä poika ei ole puhemiehiä. Hän kykenee sanomaan vain yhden sanan päivässä . Kotiopettaja on valinnut onnitteluksi "Greetings", mutta hämmentyneen Augustuksen kurkusta kumpuaakin "Thanks". Herttuatar poistuu salista raivostuneena. Vuosia myöhemmin palatsissa juhlitaan jälleen herttuattaren syntymäpäivää. Augustus puuttuu vielä juhlavieraiden joukosta ja kotiopettaja epäilee hänen harjoittelevan peilin edessä sanaansa . Onnitteluksi on valittu tällä kertaa "Pro...