Tekstit

Miksi Suomi ei houkuta huippujohtajia?

Kuva
Tuoreen talousuutisen mukaan Suomi ei vedä huippujohtajia. Maa ei kiinnosta asuinkohteena ja palkat ovat surkeita. Ilmiö ei ole uusi. Jo Ruotsin vallan aikana komennus Suomeen vastasi karkotusta. 1600–luvulla Suomen kenraalikuvernööriksi nimitetty Per (Pietari) Brahe lähti maahan vastenmielisesti. Hän luonnehti kuninkaalle osoittamassaan kirjeessä Suomen tilaa synkin sävyin. Maassa oli vain autioituneita kouluja ja kirkkoja, asukkaat taas olivat laiskoja ja juoppoja. Arvonimistäkään ei ollut apua Brahe korosti selvinneensä komennuksestaan vain Jumalan avulla. Hän kertoi kohtaamistaan vaikeuksista ja vaaroista kuin varhaiset ulkomaiset matkakirjoittajat. Nämä kehottivat matkalaisia suojautumaan Suomessa ristinmerkein, koska suomipaholaiset pelottelivat usein ohikulkevia huudoillaan tai tekemällä kepposia. Suomeen houkuteltiin virkamiehiä arvonimillä, mutta nämäkään eivät riittäneet. Virkamiehet vaihtoivat mieluusti toimensa muualle. Pentti-herttua esimerkiksi luopui Suomen ruht

Egoistien lahko

Kuva
Kun erakoitunut väitöskirjan tekijä tylsistyy kirjastossa, hän huvittelee avaamalla tietosanakirjan satunnaiselta kohdalta. Schmittin tarinassa tutkija löytää tarinan 1700-luvulla eläneestä hollantilaisfilosofista, Gaspard Languenhaertista, joka oli egoisti ja uskoi olevansa yksin olemassa. Eric-Emmanuel Schmittin La secte de égoïstes (Albin Michel, Pariisi, 1994. Ei suomennettu.) eli egoistien lahko on filosofinen kokeilu, jossa leikitellään eksistenssin ongelmalla. Languenhaertin mukaan maailmaa ei ole sinällään olemassa, vaan se on mielikuvituksemme tuotetta. Pariisin seurapiirit hämmästelevät miehen näkemystä ja tekevät filosofille erilaisia kokeita. Languenhaert ei hämmenny, vaan pikemminkin riemastuu teoriansa kritiikistä. Hän ei kuitenkaan usko edes seurapiirin olemassaoloon, vaan sanoo keksineensä heidät. Hänen mielestään kun on mukavampaa työskennellä vilkkaissa salongeissa kuin yksin työpöydän ääressä. Tutkija-päähenkilö kiinnostuu Languenhaertista ja alkaa etsiä hän

Shine A Light | Martin Scorsese

Kuva
Scorsesen fanielokuva Rolling Stoneseista on vähäeleinen konserttitaltiointi. Papparaisten energistä, mutta jo hieman jähmennyttä menoa piristävät vuosien takaiset haastattelukatkelmat. Elokuva Shine A Light Vuosi 2008 Ohjaaja Martin Scorsese Pääosissa Mick Jagger, Keith Richards, Charlie Watts, Ron Wood Maa Yhdysvallat Genre Dokumentti, musiikki Käsikirjoitus Martin Scorsese Suomessa Saatavana DVD:llä Shine A Light (2008) -dokumentin alkumetreillä näyttää, että elokuva kertoo yhtä lailla ohjaaja Martin Scorsesen työskentelystä kuin Rolling Stonesistakin, sillä mies vilahtelee tiuhaan kuvissa valitsemassa biisejä ja otoksia. Sähellyksestä siirrytään kuitenkin pian New Yorkin Beacon-teatteriin ja syksyn 2006 konserttitaltiointiin. Keikan kuvaus tehtiin kahdeksantoista kameran voimin, mikä näkyy siinä, että katsoja pääsee lähemmäksi lavan tapahtumia kuin intiimin teatterin yleisö konsanaan. Ikääntyneiden bändiläisten, Mick Jaggerin, Keith Richardsin, Ronnie Woodin

Sentimentaalisesti ystävyyssuhteista: Anna Gavaldan Kimpassa

Kuva
Ranskalainen kirjastonhoitaja ihmetteli, kun kerroin Anna Gavaldan kuuluvan suomennettujen ranskalaiskirjailijoiden joukkoon. Hän mietti hetken ja tokaisi: “No, esitetäänhän hänen kirjoissaan hyviä tunteita”. Gavaldan Ensemble, c'est tout (Le Dilettante, Pariisi, 2004. Suomennettu nimellä Kimpassa .) on heppoinen tarina kaltoin kohdelluista ihmisistä, jotka päätyvät kämppiksiksi. Romaanin keskushenkilönä on Camille, anorektinen siivooja, joka kärsii masennuksesta. Hän tapaa Philibertin, aatelisen ja ujon postikortinmyyjän, joka majoittaa hänet luokseen. Kolmas kämppiksistä on Frank, rääväsuinen ja huonokäytöksinen keittiömestari, renttu, johon Camille luonnollisesti tarinan edetessä rakastuu. Myöhemmin joukkio täydentyy Frankin sairaalaan joutuneesta isoäidistä, La Paulettesta, jolloin saadaan mukaan myös vanhus- ja omaishoidon kysymyksiä hoivaviettisille. Kirjan suosio perustuu siihen, että päähenkilöt ovat tuikitavallisen oloisia naapurintyttöjä ja -poikia. Tapahtumia ka

Väärinymmärretyt miehet: Philip Roth ja Nathan Zuckerman

Kuva
Philip Roth tunnetaan Zuckerman-kirjoistaan, joiden päähenkilö on tulkittu kirjailijan alter egoksi. Zuckerman on Rothin tavoin juutalainen kirjailija, mutta yhdennäköisyys on vain ovela harhautus. Roth käsittelee alter egoa ironisesti Zuckerman-sarjan toisessa osassa nimeltään Zuckerman Unbound (Farrar, Straus And Giroux, 1981. Suomennettu nimellä Väärinymmärretty mies .). Kirja pyörii Rothille tutun teeman, kirjailijuuden kirojen, ympärillä. Zuckerman on tehnyt läpimurron teoksella Carnovsky . Hän on miljoonan taalan julkkis, jota ympäröi joukko ihailijoita ja vainoojia. Antisemitisti ja roisto? Pahin on edessä, kun kirjailijan isä kuolee. Veli syyttää, että Zuckerman on tappanut hänet häikäilemättömästi perheen elämää hyväksi käyttäneellä ja juutalaisuutta loukanneella romaanillaan. Do you really think conscience is a Jewish invention from which you are immune? Do you really think you can just go have a good time with the rest of the swingers without troubling yourself about

Kesäyön seksikomedia | Woody Allen

Kuva
Viehkeä komedia kesäyön taiasta naittaa Ingmar Bergmanin ja Shakespearen. Elokuva A Midsummer Night's Sex Comedy/Kesäyön seksikomedia Vuosi 1982 Ohjaaja Woody Allen Pääosissa Woody Allen, Mia Farrow, Jose Ferrer, Julie Hagerty, Tony Roberts, Mary Steenburgen. Maa Yhdysvallat Genre Komedia Käsikirjoitus Woody Allen Suomessa Saatavana DVD:llä A Midummer Night's Sex Comedy (1982, suomennettu nimellä Kesäyön seksikomedia ) kertoo kesähuvilalla idyllisenä iltana kohtaavista kolmesta parista. Se on allenilainen pastissi, joka tuo yhteen Ingmar Bergmanin ja Shakespearen. Isäntäpari Andrew'lla (Woody Allen) ja Adrianilla (Mary Steenburgen) on avio-ongelmia. Seksi ei ole maistunut puoleen vuoteen ja Andrew purkaa tarmonsa tekemällä vapaa-aikanaan keksintöjä. Hänen saavutuksiinsa kuuluvat lentävä polkupyörä, omenankuorimalaite ja kalanruotimiskone. Andrew on Wall Streetin pörssimeklari ja kuvaa ammattiaan hävitystaidon mestarinäytteeksi: "I help people do

Haloo, hei ootsä siellä? | Bret Easton Ellis

Kuva
Bret Easton Ellisin esikoisromaanin dialogit ovat kuin tyypillisestä kännykkäkeskustelusta . Henkilöt puhuvat jonninjoutavia toistensa ohi. Kaikki on hyvin niin kauan, kun kumpikin pysyy vuorollaan äänessä eikä toisen tarvitse kysyä: "Haloo, ootsä vielä siellä? Less Than Zero (Ilmestyi englanniksi 1985. Suomennettu nimellä Alta nollan ) oli Ellisin läpimurtoteos , jota juhlittiin 80-luvun uutena romaanina. Se kuvaa rikkaiden amerikkalaisnuorten bileiden, merkkituotteiden ja huumeiden täyttämää elämää. Hei, sähän oot alasti! Kirjan päähenkilö Clay on joululomalla yliopistosta. Hän asuu vanhempiensa luona Los Angelesissa ja tapaa tuttujaan. Useimmat henkilöiden välisistä keskusteluista heijastavat sisäistä tyhjyyttä. Kenelläkään ei ole mitään sanottavaa. He ovat kyllästyneitä itseensä, toisiinsa, elämään. "Ça fait longtemps que je t'ai pas vue" je lui ai dit. "Ouais, j'suis pas beacoup sortie ces jours derniers." (--) "Tu as passé un bon