Päivi Kannisto

Kirjatohtorin Päde kirjallisuudella -sarjan edellisessä niksissä opeteltiin brassailemaan sitaateilla . Name-dropping eli arvostetuilla kirjoittajilla elvistely on sille läheistä sukua. Mitä vaikeatajuisempiin ajattelijoihin ja teoksiin puheissasi viittaat, sitä enemmän saat kuulijoiltasi arvostusta. Filosofiassa kannattaa viitata esimerkiksi ranskalaiseen Jacques Derridaan. Häntä pidetään yhtenä käsittämättömimmistä dekonstruktionisteista. Sinun ei tarvitse tuhlata aikaasi sen selvittämiseen, mistä dekonstruktionismissa on (tai paremminkin ei ole) kysymys. Riittää, kun viittaat Derridan teoriaan erosta ja yleisö lentää ällistyksestä persuuksilleen. Rakastaa, ei rakasta, rakastaa Lyhyesti sanottuna kysymys on siitä, että ilmeisesti lukihäiriöstä kärsivä Derrida kirjoittaa 'eroa' tarkoittavan ranskan kielen sanan väärin (différance, kun pitäisi olla différence). Derridan mukaan kirjoitusvirhe kuvastaa 'eroa' paremmin kuin sille varattu sana. Se on kuin "jat

Brittiläinen Robert Harris on entinen tv-toimittaja ja tietokirjailija, joka on julkaissut teoksen Hitlerin väärennetyistä päiväkirjoista ja natsi-Saksasta ammentavan trillerin Fatherland . Fatherland (Random House, 1992. Suomennettu nimellä Kolmannen valtakunnan salaisuus .) noudattaa perinteistä trillerin kaavaa, mutta tarinan kulissit ovat kiehtovat. Tapahtumien näyttämönä on natsi-Saksa vuonna 1967 sellaisena kuin Hitler oli sen arkkitehteineen suunnitellut. Mukaansatempaavaa viihdettä Natsien valtakunta ulottui Saksasta Uralille ja kaupunkien arkkitehtuuri haki vertaistaan. Kaikki oli suurempaa ja mahtavampaa kuin missään muualla maailmassa. Samaan aikaan ihmiset elivät Gestapon ja keskitysleirien pelossa. Kaikki väärät liikkeet ja mielipiteet rekisteröitiin , ja niitä saatettiin käyttää asianomaisia vastaan. Päähenkilö on avioerosta toipuva yksinäinen susi, rikoskomisario Xavier March. Hän suhtautuu politiikkaan kyynisesti ja on siksi joutunut tarkkailuun. Tämä ei help

Romaanien ja novellien päähenkilöt ovat parhaimmillaan myyttisiä paikkoja . Kirjoja lukiessa tulen samastuneeksi vain harvoihin, mutta yksi suosikki on ylitse muiden. Olen imarrellut itseäni Raymond Chandlerin dekkarihahmolla, Philip Marlowella. Ahmin Chandlereita lukio- ja opiskeluaikana yksi toisensa jälkeen. Käytin myös vuosia samantyyppistä mustaa lierihattua kuin Humphrey Bogart, joka tulkitsi Marlowea tiheätunnelmaisissa film noir -elokuvissa. Halpaa hupia Karski kovanaama ei ollut kovin todennäköinen samastumiskohde parikymppiselle, paukkuaralle likalle, joka ei olisi saanut Magnumiaan laukaistua edes kuulosuojainten kanssa. Mutta pitihän elämään saada suurta draamaa ja savua. Tavallinen opiskelijaelämä tentteineen ja tonnikaladieetteineen oli kuolettavan tylsää eivätkä rahat riittäneet maailmalla seikkailemiseen . Musta lierihattu ja kirjastosta kotiin kannettu pokkari olivat edukkaita investointeja, joiden ansiosta arki verhoutui myyttiseen vaippaan. Chandlerin r

Tämänkertaisena aiheena ovat kirjalliset ja tekniset epäyhteensopivuudet. Inspiraation aiheeseen sain blogipalautteesta. Kuulin, että Virtuaalikustantaja , Onnellisuustesti ja Kiinalainen niukkuuspeli toimivat vain Internet Explorer -selaimella eikä Firefoxilla. Kaikki ohjelmat on korjattu nyt niin, että käyttäjän ei tarvitse turvautua IE:hen. Vastaavia teknisiä epäyhteensopivuuksia löytyy kaikkialta, mutta miksi? Epäyhteensopivuus on kilpailukeino Epäyhteensopivuudet ovat useimmiten valmistajien tarkoituksellisesti luomia. Niiden tehtävänä on estää kilpailevien selainten tai muiden ohjelmien toiminta. Kirjallisuudessa sama voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tietyn kustantajan tekstejä saisi luettua vain saman valmistajan silmälaseilla . Jokaiselle kustantajalle olisi hankittava omat kakkulansa, jotta teksteistä saisi tolkkua. Monen kirjailijan mielestä kirjallisuudessa esiintyy myös aitoa epäyhteensopivuutta. Tämä ilmenee kirjailijoiden vastineina kriitikoille , jotk

Brittiläinen Nick Hornby julkaisee riemastuttavia kirjoja, joista on tehty myös kelpo komedioita. A Long Way Down (Riverhead Books, 2005. Suomennettu nimellä Alas on pitkä matka .) kertoo neljästä henkilöstä, jotka päätyvät uudenvuoden aattona lontoolaisen pilvenpiirtäjän katolle tarkoituksenaan hypätä alas. Itsemurhaa hautovat entinen tv-julkkis Martin, amerikkalainen ex-rokkari JJ, ministerin rääväsuinen tytär Jess ja vammaiseen poikaansa kahlittu yksinhuoltaja Maureen. Ryhmä hitsautuu yhteen kokemuksen myötä. Juurevia havukka-ahon ajattelijoita Henkilöt eivät ole mitään ruudinkeksijöitä, vaan filosofoivat perimmäisistä kysymyksistä maalaisjärkisesti ja hienostelematta. Koska kaikenlainen pseudofilosofinen snobbailu nostaa minulla nykyään karvat pystyyn (toisinaan jopa Paul Auster on liikaa), hörisin tyytyväisenä Hornbyn havukka-ahon ajattelijoiden juurevuudelle. Mutkaton, lämminhenkinen ja humoristinen jätkä-tyyli sekä neuroottiset henkilöhahmot ovat Hornbyn parhaita ta

Sain ystävältämme Helenalta pari suomalaista kirjaa luettavaksi, kun hän kävi visiitillä Kuala Lumpurista. Toinen kirjoista oli Jari Tervon romaani Rautapää (2004). Lukuelämys alkoi takkuillen. Pääsin sivulle sata, mutta en tarinan makuun. Lauseet tuntuivat kököiltä, kielikuvat väkinäisiltä, koko kirja kikkailulta ja erikoisuuden tavoittelulta. Sitkeys palkitaan Suomessa olisin kiikuttanut niteen takaisin kirjastoon . Täällä Aasiassa suomalaiset kirjat ovat kuitenkin liian arvokkaita pölyyntyäkseen hyllyssä, joten aloitin uudelleen. Osa kielikuvista oli toisellakin lukemalla kankeita, kuten "ikkunoista arkkitehtailtiin valoa". Välillä olisin kaivannut morsetusta hieman täydempiä lauseita, vaikka en lavean kerronnan ystävä olekaan. Yhtään Waltaria en ole saanut kahlattua loppuun. Sitten tarinan rosoisuus alkoi viehättää. Se on pelkistetyillä, karkeilla viivoilla vedetty. Epätäydellinen. Mietin, miten karkeus oli voinut ensimmäisellä lukukerralla vaikuttaa er

Sivujeni ulkoasu ja rakenne on uudistunut. Löydät myös lisää tietoa kirjoittamisesta, kirjoista ja arvosteluista. Vasemmalle sijoitetusta navigointipalkista löytyy uusi hakutoiminto, jonka avulla voit etsiä kirjastoista tietoa kirjailijoista ja teoksista sekä Helsingin Sanomista kirjallisuusarvosteluja. Samalla haulla pääset penkomaan myös Wikipediaa ja tämän blogin sisältöä. Kaikki saman napin takaa. Uusia luokkia ja linkkejä Blogimerkinnöissäni on käytössä viisi luokkaa, joista uusin on Kirjoittaminen. Käsittelen siinä erilaisia kirjoittamiseen liittyviä teknisiä, sisällöllisiä ja päänsisäisiä haasteita. Vanhoja tuttuja blogiluokkia ovat Suomalainen ja Ulkomainen kirjallisuus, juttusarja Myyttiset paikat ja Niksinurkka. Omaan tuotantooni voi tutustua sivun alaosassa klikkaamalla kirjojen kansikuvia. Sivun alaosasta löytyy linkkilista kirjallisuusaiheisista blogeista, lehdistä ja keskustelufoorumeista. Lisäksi siellä on tietoa kirjoituskilpailuista ja kirjoittajakoulutukses