|
| |
 Philip Roth tunnetaan Zuckerman-kirjoistaan, joiden päähenkilö on tulkittu kirjailijan alter egoksi. Zuckerman on Rothin tavoin juutalainen kirjailija, mutta yhdennäköisyys on vain ovela harhautus.
Roth käsittelee alter egoa ironisesti Zuckerman-sarjan toisessa osassa nimeltään Zuckerman Unbound (Farrar, Straus And Giroux, 1981. Suomennettu nimellä Väärinymmärretty mies.). Kirja pyörii Rothille tutun teeman, kirjailijuuden kirojen, ympärillä. Zuckerman on tehnyt läpimurron teoksella Carnovsky. Hän on miljoonan taalan julkkis, jota ympäröi joukko ihailijoita ja vainoojia.
Antisemitisti ja roisto?
Pahin on edessä, kun kirjailijan isä kuolee. Veli syyttää, että Zuckerman on tappanut hänet häikäilemättömästi perheen elämää hyväksi käyttäneellä ja juutalaisuutta loukanneella romaanillaan.
Do you really think conscience is a Jewish invention from which you are immune? Do you really think you can just go have a good time with the rest of the swingers without troubling yourself about conscience? Without troubling about anything but seeing how funny you can be about the people who have loved you most in the world...when all he wanted to hear was 'I love you!'... Oh, you miserable bastard, don't you tell me about fathers and sons!
Uskotko todella, että omatunto on juutalainen keksintö, jolle sinä olet immuuni? Luuletko todella, että voit pitää hauskaa muiden pintaliitäjien kanssa omantunnon soimaamatta? Välittämättä mistään ja tekemällä pilaa ihmisistä, jotka rakastivat sinua eniten maailmassa. Isä halusi vain kuulla ‘Minä rakastan sinua’. Senkin onneton roisto, älä tule puhumaan minulle isistä ja pojista. (Käännös PK.)
Julkisuudessa kiertää sitkeitä huhuja, joiden mukaan Roth on Carnovsky, seksiseikkailuilla vanhempiaan vastaan kapinoiva juutalaismies. Isä kiroaa Zuckermanin kuolinvuoteellaan. Hänen viimeiset sanansa ovat: “Bastard”.
Roth vs. Zuckerman
Zuckerman sotketaan teoksessa tavan takaa oidipaaliseen henkilöhahmoonsa Carnovskyyn. Tilanne on tuttu Philip Rothille, joka sekoitetaan hengentuotteeseensa Zuckermaniin. Rothia on syytetty päähenkilönsä tavoin juutalaisuuden halventamisesta. Hänen teoksensa Portnoy's Complaint (1969) ilmestyi samana vuonna kuin Zuckermanin Carnovsky, teos käsitteli samoja teemoja ja sai yhtä kiihkeän vastaanoton.
Roth hämmentää tulkintoja esittämällä kirjoissaan myös vaihtoehtoisia teorioita. Patrimony -teoksesta esimerkiksi voidaan lukea, että toisin kuin Zuckermanin isä, Herman Roth kannusti poikaansa kirjailijanuralla ja puolusti hänen töitään.
Kumpikaan näkemyksistä - Roth perheensä häpäisijänä tai kannustettuna kirjailijana - ei ole faktaa eikä fiktiota, sillä Roth on oman elämänsä epäluotettava kertoja. Hän ruokkii tietoisesti ironialla alter ego -teoriaa, joka samastaa kirjailijan ja kertojan. Näin hän on luonut kerroksittaisia, keskenään vuoropuhelua käyviä maailmoja, joissa henkilökuvat ja tarinat lomittuvat. Kuten kirjailija toteaa omaelämäkerrassaan The Facts (Farrar, Straus & Giraux, 1988. Ei suomennettu.) Zuckermanin suulla: “Mitä minusta on jäljellä ilman teoksiani?”
Asiasanat: Philip Roth, Nathan Zuckerman, romaani, kirja-arvio, alter ego, Zuckerman Unbound, Carnovsky, Väärinymmärretty mies, anti-semitismi, Yhdysvallat.
Lue lisää »
Viehkeä komedia kesäyön taiasta naittaa Ingmar Bergmanin ja Shakespearen.
| Elokuva | A Midsummer Night's Sex Comedy/Kesäyön seksikomedia |  |
| Vuosi | 1982 |
| Ohjaaja | Woody Allen |
| Pääosissa | Woody Allen, Mia Farrow, Jose Ferrer, Julie Hagerty, Tony Roberts, Mary Steenburgen. |
| Maa | Yhdysvallat |
| Genre | Komedia |
| Käsikirjoitus | Woody Allen |
| Suomessa | Saatavana DVD:llä |
A Midummer Night's Sex Comedy (1982, suomennettu nimellä Kesäyön seksikomedia) kertoo kesähuvilalla idyllisenä iltana kohtaavista kolmesta parista. Se on allenilainen pastissi, joka tuo yhteen Ingmar Bergmanin ja Shakespearen.
Isäntäpari Andrew'lla (Woody Allen) ja Adrianilla (Mary Steenburgen) on avio-ongelmia. Seksi ei ole maistunut puoleen vuoteen ja Andrew purkaa tarmonsa tekemällä vapaa-aikanaan keksintöjä. Hänen saavutuksiinsa kuuluvat lentävä polkupyörä, omenankuorimalaite ja kalanruotimiskone. Andrew on Wall Streetin pörssimeklari ja kuvaa ammattiaan hävitystaidon mestarinäytteeksi: "I help people do their investments until there's nothing left."
Pariskunta valmistelee huvilalla Adrianin serkun, Leopoldin (Jose Ferrer), häitä. Morsian on vaalea ja kaunis Ariel (Mia Farrow), joka ei tunnu aivan ilmeiseltä vaimokokelaalta jo varttuneeseen ikään ehtineelle, elämänasenteiltaan jäykälle ja ankaralle Leopoldille, joka saa liikanimen "Mr. Pompous Ass". Mies kertoo ylpeänä häämatkan suuntautuvan Lontooseen, jossa hänellä on pitkään odotettu tilaisuus esitellä morsiamelleen Thomas Carlylen hauta.
Juhlaseurueeseen liittyy mukaan lääkäri Maxwell (Tony Roberts), jonka avecina on seksikäs ja vapaamielinen, mutta hieman yksinkertainen sairaanhoitaja, Dulcey (Julie Hagerty). Maxwell on naistenmies ja kyynikko. Hänelle avioliitto edustaa toivon loppua: "Marriage is the death of hope."
Henkilöiden välillä alkaa väreillä pian parisuhderajojen yli. Maxwell iskee silmänsä morsiameen, vaaleaan Arieliin, johon myös Andrew on ollut heikkona vuosia aikaisemmin. Leopoldia puolestaan viehättää eläimellistä energiaa säteilevä Dulce. Pian järjestetään salaisia tapaamisia luonnon helmassa, emmitään valinnoissa ja tunnustetaan suuria tunteita.
Elokuva henkii bergmanilaista menneen ajan tunnelmaa. Kaksikerroksisen puuhuvilan seiniä koristavat posliinilautaset ja valkoiselle pohjalle kuvioidut tapetit. Naisilla on pitkät mekot ja korkeakorkoiset nauhakengät, miehillä kauluspaidat, mirrit ja olkihatut. Herrasväki pelaa sulkapalloa ja shakkia, kalastaa, tekee eväsretkiä niitylle ja musisoi. Henkeviä keskustelujakaan ei puutu. Illalla kaivetaan esiin Andrew'n rakentama spiritismipallo ja kysytään, onko elämässä muuta kuin aistein nähtävä. Leopold kiistää jyrkästi. Hänen mukaansa metafysiikassa on kyse ihmisten heikkoudesta hyväksyä elämää sellaisena kuin se on. Mutta kun kuu lipuu tummien varjojen taakse, tapahtuu odottamattomia.
Kevyen hupailun teemana on elämästä nauttiminen ja hetkeen tarttuminen, sillä mikään ei harmita enemmän kuin menetetyt tilaisuudet. Samaa teemaa Woody Allen on sittemmin tuonut esille esimerkiksi toisessa hyvän tuulen komediassa Everyone Says I Love You (1996).
Asiasanat: Woody Allen, A Midsummer Night's Sex Comedy, Kesäyön seksikomedia, elokuva, elokuva-arvio, Mia Farrow, Jose Ferrer, Julie Hagerty, Tony Roberts, Mary Steenburgen, ihmissuhteet, seksi, avioliitto, häät, menetetyt tilaisuudet, seize the moment, Yhdysvallat.
Lue lisää »
 Bret Easton Ellisin esikoisromaanin dialogit ovat kuin tyypillisestä kännykkäkeskustelusta. Henkilöt puhuvat jonninjoutavia toistensa ohi. Kaikki on hyvin niin kauan, kun kumpikin pysyy vuorollaan äänessä eikä toisen tarvitse kysyä: "Haloo, ootsä vielä siellä?
Less Than Zero (Ilmestyi englanniksi 1985. Suomennettu nimellä Alta nollan) oli Ellisin läpimurtoteos, jota juhlittiin 80-luvun uutena romaanina. Se kuvaa rikkaiden amerikkalaisnuorten bileiden, merkkituotteiden ja huumeiden täyttämää elämää.
Hei, sähän oot alasti!
Kirjan päähenkilö Clay on joululomalla yliopistosta. Hän asuu vanhempiensa luona Los Angelesissa ja tapaa tuttujaan. Useimmat henkilöiden välisistä keskusteluista heijastavat sisäistä tyhjyyttä. Kenelläkään ei ole mitään sanottavaa. He ovat kyllästyneitä itseensä, toisiinsa, elämään.
"Ça fait longtemps que je t'ai pas vue" je lui ai dit.
"Ouais, j'suis pas beacoup sortie ces jours derniers."
(--)
"Tu as passé un bon moment ici?"
"Non."
"C'est dommage."
"Ei olla vähään aikaan nähty", sanoin hänelle.
"Joo, ei oo tullut käytyä juuri missään viime päivinä."
(--)
"Oliks sulla kivaa täällä?"
"Ei."
"Harmi." (Suomennos PK.)
Kirjaa mainostettiin aikanaan rajuksi, sillä siinä harrastettiin vapaasti seksiä ja vedettiin viivaa. Rohkeimmillaan Ellis on kuitenkin siinä, kun hän riisuu henkilönsä yleisön edessä alastomiksi. Pornompaa saa hakea, sillä vaatteiden alla ei ole mitään nähtävää. Kaikki on jo esillä, pintaa syvempää ei ole. Jos kirja olisi kirjoitettu 2000-luvulla, olisi syynä ollut epäilemättä se, että kännyköiden säteily olisi keittänyt henkilöiden aivot.
Asiasanat: Bret Easton Ellis, Alta nollan, Less than zero, kirja-arvio, seksi, huumeet, bileet, seksihuume, kännykkä, Yhdysvallat.
Lue lisää »
| |
Philip Roth tunnetaan Zuckerman-kirjoistaan, joiden päähenkilö on tulkittu kirjailijan alter egoksi. Zuckerman on Rothin tavoin juutalainen kirjailija, mutta yhdennäköisyys on vain ovela harhautus.
